Mitä riittämättömyys on? Mistä se johtuu, ja miksi se tuntuu vaivaavan etenkin naisia? Miten työyhteisössä ruokitaan riittävyyttä? Miten riität itse itsellesi? Uupuneesta työntekijästä ei ole iloa kenellekään eikä loppuunpalaminen ole kenenkään etu. Meidän jokaisen on opittava asettamaan rajoja omalle työnteolle ja hyväksymään riittävän hyvät lopputulokset. Riittävän hyvä kannustaa armollisuuteen oma ja muiden rajallisuutta kohtaan. Suorasanainen ja hauska kirja yhdistää tutkimustiedon, omakohtaiset kokemukset ja osuvat sitaatit sekä kirjaa varten haastateltujen eri alan ammattilaisten näkökulmat. Se tarjoaa konkreettisia neuvoja, joiden avulla määritellä ja pitää kiinni omista rajoistaan sekä pohtia omaa suhdettaan työhön ja jaksamiseen.
Menestyksen illuusion luominen on helpompaa kuin ennen. Siinä missä 1990-luvulla piti olla jonkinlainen talentti tullakseen löydetyksi, nyt ”menestynyt” -tittelin voi saada pelkällä taitavalla oman elämänsä markkinoinnilla. Bloggaamalla voi päästä julkkikseksi ja 14-vuotiaana voi tienata aimo tukun taskurahaa somevaikuttajana eli markkinoimalla yritysten tuotteita somevideoilla. Jotta somessa voi menestyä, siellä on lähinnä oltava läsnä. Menestys näyttäytyy pitkälti aktiivisuutena. Ne, jotka ovat aktiivisia ja raportoivat tekemisistään tasaisesti, saavat seuraajia ja sitä kautta tykkäyksiä. Ja lopulta seuraajat ja tykkäykset näyttäytyvät menestyksenä huolimatta siitä, kuinka paljon kyseinen ihminen osaa, ansaitsee tai tekee kiinnostavia asioita.
Itsensä johtaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Tästä puhutaan usein sanoilla itseohjautuvuus ja itsensä johtaminen. Itseohjautuvuutta harjoittaneissa organisaatioissa on havaittu, että itseohjautuvuus ei läheskään aina toimi oppikirjan tavoin. Ihmisten omat taidot johtaa itseään ja työskennellä keskenään eivät aina ole kovain harjaantuneita. Itsensä johtamista ei työpaikoilla juurikaan opeteta. Sen ajatellaan olevan taito, jonka kaikki luonnostaan osaavat. Todellisuudessa vaatii monenlaisia taitoja osata priorisoida omaa työtä, motivoida itseään, nähdä mitä seuraavaksi on järkevää tehdä, ja viestiä oikeissa kohdissa kaikille, joihin oma työ vaikuttaa. Tästä syntyy itsensä johtamisen aiheuttama riittämättömyys numero yksi. Jotta ihmiset voivat johtaa itse itseään, heidän pitää saada johdolta selkeät raamit tavoitteista, joiden sisällä työtä johdetaan.
Tunnetussa Googlen vuonna 2012 tekemässä omien 180 tiimin tutkimuksessa selvisi, että tiimit toimivat parhaiten yhteen silloin, kun tiimin jäsenillä on turvallinen olo toistensa kanssa.Tutkimuksessa psykologiseksi turvallisuudeksi nimetty tunne takaa sen, että jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja osoittaa haavoittuvuutensa ja epävarmuutensa muiden edessä. Tämä johtaa lopulta tehokkuuteen, koska turvallisessa ympäristössä epäilykset ja virheet tulevat nopeammin esiin ja saadaan korjattua ennen kuin vahinkoa ehtii tapahtua. Samalla myös uskalletaan ideoida vapaammin, kun ei ole huolta itsensä nolaamisesta.
Psykologista turvallisuutta pidettiin niin tärkeänä, että se nostettiin tiimien tehokkuuden ykköskriteeriksi. Sen jälkeen tulivat vasta muut kriteerit, kuten tiimien jäsenten vahva luotto toisiinsa, selkeät rakenteet ja tehtävänkuvat, työn merkityksellisyys ja työn vaikuttavuus. Psykologisesti turvallisen ympäristön luominen on kuitenkin asia, jota harvalle nykypäivän aikuiselle on koulussa opetettu. Mekaaninen suoritus ei enää riitä. Ajatustyö tarkoittaa sitä, että ajatukset ovat työvälineemme. Jos emme osaa käsitellä ajatuksia ja niistä syntyviä tunteita, se on sama kuin emme olisi saaneet käyttökoulutusta uuteen laitteeseen.
Nykyiset työtehtävät vaativat enemmän tunnetaitoja. Työnantajatkin ovat kiinnostuneita tunnetaidois-tamme. Työntekijöiltä edellytetään tiimityötaitoja ja kykyä olla vuorovaikutuksessa erilaisten ryhmien kanssa. Tiimityöhän on 80 prosenttia tunteita ja 20 prosenttia varsinaista työtä. Lisäksi asiantuntija-töissä työntekijän odotetaan olevan työstä innostuneita, motivoituneita, joustavia ja yrittäjähenkisiä. Työkulttuuriin varsinkin yksityisellä puolella kuuluu vielä hauskuus. Hauskan työkulttuurin odotetaan heijastuvan myös yrityksen asiakkaille. Kaikki negatiiviset tunteet on piilotettava. Harvoin saamme omien ja muiden ihmisten tunteiden hallitsemiseen minkäänlaista koulutusta. Vaan tunnetaitojen nähdään yhä pitkälti olevan henkilökohtainen ominaisuus.
Työpaikoista pitäisi luoda lujia yhteisöjä. Yrityksen perustavanlaatuinen luonne on ollut tuoda ihmiset läheiseen yhteyteen jakamaan keskenään jotain. Yksin tekeminen ja ongelmien ratkominen etänä ovat tästä kaukana. Aikaisemmin mainitussa Googlen tutkimuksessa psykologisen turvallisuudentunteen lisäksi löydettiin se, että tiimin yksittäisten jäsenten osaamisella ei ole yhtä paljon merkitystä lopputuloksen kannalta kuin tiimin keskinäisellä dynamiikalla. Huippuyksilöiden ryhmäyttäminen ei tarkoita huipputason lopputulosta vaan hyvä lopputulos on yhtä hyvä kuin hyvä tiimityö. Joten siksi ajatus ”hyvien tyyppien” palkkaamisesta on hieman harhaanjohtava. Vaikka työyhteisö olisi täynnä loistavia tyyppejä, ei ole mitään takeita siitä, että he osaavat tehdä keskenään töitä.
50 kolahdusta. Y1+Y2+Y3.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Airaskorpi, Aurora: Riittävän hyvä – Selviytymisopas työelämään, Kustantamo S&S 2020, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-951-52-4974-6
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
