Heinimäen Arvon porukka avaa keskustelua suomalaisesta työkulttuurista yhteisten arvojen ja niiden taustalla vaikuttavien hyveiden kautta. Monelle organisaatiolle on määritelty arvot, joiden mukaan yrityksen on tarkoitus toimia. Lisäksi niille on määritelty code of conduct, eli konkreettiset toimintaohjeet arvojen mukaan toimimiseksi. Yrityksen arvot jäävät helposti vain käsitteellisiksi ja ulkokultaisiksi lausumiksi. Arvon porukan arvojen pitäisi oikeastaan syntyä muualla kuin johtoryhmän tai hallituksen kokouksessa. Porukan yhteiset arvot syntyvät parhaassa tapauksessa porukassa itsessään.
Arvon porukka voi muodostua ainoastaan vuorovaikutuksessa. Ja arvon porukka tarkoittaa tässä yhteydessä kolmea asiaa: 1) yhteisöä, jonka toimintaa ohjaavat yhteiset arvot 2) yhteisöä, jota organisaation johto pitää luottamuksen arvoisena ja jolle johto myös osoittaa arvostustaan 3) yhteisöä, joka tuntee oman arvonsa. Nämä arvon porukan kolme ulottuvuutta liittyvät toisiinsa, ja ne ruokkivat toinen toistaan.
Filosofit antiikin Kreikassa, siellä mistä sivistyksemme on kotoisin, ajattelivat, että moraalin ja hyvän elämän kannalta kaikkein tärkeintä ovat ihmisen omat asenteet, valmiudet ja luonteenpiirteet. Hyveet ovat sellaisia ominaisuuksia, joita vain joko on tai ei ole. Niitä voi kehittää. Luonteenpiirteet eivät ole synnynnäisiä muuttumattomia ominaisuuksia, joille ei muka voisi tehdä mitään. Luonnettaan voi kehittää. Antiikin filosofit olivat sitä mieltä, että hyveellisiksi ihmisiksi tullaan harjoittelemalla. Jos hyveet jäävät teorian tasolle eivätkä kosketa millään tavalla toimintaa, ne eivät ole hyveitä ollenkaan vaan pelkkiä kuvauksia hyveistä.
Kardinaalihyveinä, ihmisen tärkeimpinä luonteen vahvuuksina, on kulttuurissamme pidetty neljää ominaisuutta: rohkeutta, viisautta, kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Pelkkä rohkeus ei ole hyve ensinkään: rohkea ihmisläheisyys, rohkea vastuullisuus ja rohkea menestyminen. Viisaus on kaikkien hyveiden edellytys: ilman viisautta rohkeus, kohtuullisuus ja oikeudentunto olisivat pelkkiä epämääräisiä velvollisuuksia. Viisautta voi oppia ja opetella. Toiset hyveet kaipaavat viisautta kumppanikseen, mutta yhtä lailla myös viisaus tarvitsee rinnalleen toisia hyveitä.
Viides kardinaalihyve on huumori. Tekijän mukaan antiikin filosofit tekivät sen virheen, etteivät hoksanneet huumorin kuuluvan viisauden, kohtuullisuuden, rohkeuden ja oikeudenmukaisuuden ohella niiden hyveiden joukkoon, jotka tekevät meistä sellaisia ihmisiä, joita meidän pitäisikin olla. Arvon porukka on huumorintajuinen. Huumorintajussa on kysymys elämänasenteesta: kyvystä nähdä maailma koomisesta perspektiivistä. Huumori on armon liittolainen, niissä kummassakin on kysymys luottamuksesta.
Hyveiden vastakohdat ovat kuolemansynnit (ylimielisyys, kateus, ahneus, vihamielisyys, kohtuuttomuus, irstaus ja murehtiminen). Me emme kadehdi meistä etäällä olevia vaan niitä, joiden lähtökohdat, olosuhteet ja mahdollisuudet ovat suurinpiirtein samanlaiset kuin meillä itsellämme on. Kateus on kaikkein tavallisinta naapurusten, luokkakavereitten, sukulaisten ja työtovereiden kesken. Kadehdimme niitä, jotka ovat saavuttaneet jotakin sellaista, jonka saavuttaminen olisi kaiken järjen mukaan myös meille mahdollista.
Kirjan lopussa on korjaavan palautteen antajan kymmenen käskyä: 1) Anna palaute vain hänelle, jolle se kuuluu 2) Kohdista palautteesi toimintaan, älä persoonaan 3) Älä aikaile 4) Anna palautetta vain yhdestä asiasta kerrallaan 5) Ole suora 6) Anna korjaava palaute mieluiten kasvokkain 7) Anna palautetta vain sellaisesta, mihin henkilö on voinut vaikuttaa 8) Vältä ironiaa ja sarkasmia 9) Vältä ilmaisuja ”aina”, ”ei koskaan” ja ”mutta” 10) Älä tee palautetta antaessasi mitään muuta.
Luonnollisesti on myös korjaavan palautteen vastaanottajan kymmenen käskyä: 1) Kuuntele se palaute 2) Älä intä 3) Älä puolustele 4) Älä etsi virheitä palautteen antajasta 5) Pysy asiassa 6) Älä uhriudu 7) Älä vääristele palautetta 8) Muista huumori 9) Vältä ironiaa ja sarkasmia 10) Kiitä palautteesta. Lopuksi kirjoittaja on tehnyt kolmen O:n ohjelman niille, jotka eivät halua tappaa työpaikalta intoa, iloa ja sitoutumista vaan pikemminkin edistää niitä. Ensimmäinen O on onnistuminen. Toinen O on oppiminen. Kolmas O on omanarvontunto. Anna arvo toisellekin.
40 kolahdusta. Y1+Y3+J1+J2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Heinimäki, Jaakko: Arvon porukka – Etiikka ja työyhteisö, Kauppakamari 2018, suositus**, 1 piste, ISBN 978-952-246-398-2
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
