Kirjoittaja vastaa kysymykseen ”Mitä on olla ihminen?” kertomalla tarinan nuoresta Andreaasta, joka lähtee suurelle kiertomatkalle halki Euroopan. Kirja vie matkalle ihmisyyteen ja ajattelun ytimeen. Matkan edetessä Andreas saa tietää yhä enemmän siitä, millainen olento ihminen on – sekä hyvässä että pahassa. Hän tapaa ihmisiä, joilta oppii elämästä, ja tutustuu Euroopan taide- ja kulttuurihistoriaan. Matkalle poika saa arvoituksellisen käsikirjoituksen. Siinä esitellyt kuusi eri ihmiskuvaa lähtökohtanaan hän tutustuu Euroopan suuriin filosofeihin ja tieteenharjoittajiin. Lukijalle – niin nuorelle kuin vanhemmalle – tarjoutuu helposti lähestyttävä johdatus eurooppalaiseen filosofiaan ja Brinkmannin ajatuksiin siitä, mitä on olla ihminen.
Jokainen kirjan luvuista välittää yhden näkökulman ihmisyyteen, ja jokaisen näkökulman taustalla on alateema. Ensin aiheena on ihminen eläinlajina (alateemana suhteemme ympäristöön), sitten älykäs ihminen (alateemana sivistys), sitten tunteikas ihminen (alateemana moraali), tämän jälkeen sosiaalinen ihminen (alateemana pahuus), tulevaisuuden ihminen (alateemana onnellisuus) ja lopuksi uskova ihminen (alateemana suru). Kirjoittajan tarkoituksena ei ole puolustaa erityisesti mitään noista näkökulmista, vaan osoittaa, että ne kaikki ovat välttämättömiä, jotta ihminen voidaan kokonaisuutena ymmärtää. Sikäli kuin tuollainen ymmärtäminen on edes mahdollista, sillä ihminen on aina enemmän kuin me omasta näkökulmasta näemme – ja tämä kuuluukin kirjan peruslähtökohtiin.
Kirjoittaja haluaa nostaa esiin ihmiseksi kasvamisen esiin nimenomaan nyt, tänä aikana, jona yksilöllisyyttä korostetaan voimakkaasti. Kirjassa tarkastellaan ihmisten yleistä inhimillisyyttä ja tulkitaan se asiaksi, joka meidän on syytä omaksua ja ymmärtää, koska on sinänsä tärkeää tietää, millainen ihminen on, ja koska itsensä tajuaminen ensisijaisesti ihmiseksi ja vasta toissijaisesti juuri konkreettiseksi yksilöksi, joka meistä jokainen tietysti on, auttaa näkemään asioiden mittasuhteita. Kirjoittaja siis uskoo, että ihminen ensin, yksilö sitten.
Kreikkalainen filosofia on ollut aivan ratkaisevan tärkeää länsimaisen kulttuurin ihmiskäsitykselle. Kreikasta ovat lähtöisin käsityksemme demokratiasta, tieteestä, sivistymisestä ja järkevyydestä. Monet filosofiset ajatukset järki-ihmisestä – Homo rationaliksesta – voidaan johtaa ns. hyve-etiikasta. Hyve-etiikan perusajatuksen mukaan ihminen on olento, jota on kuin kaikkea maailmankaikkeudessa arvioitava sen perusteella, miten hän täyttää tarkoituksensa. Ihminen on ainoa olento, jolla on kyky käyttää sekä teoreettista että käytännöllistä järkeä. Hän voi näillä kyvyillään ajatella maailmaa sekä tieteellisesti että filosofisesti että noudattaa toiminnassaan vastuullista moraalia, mikä taas pohjautuu käytännölliseen järkeen. Ihmiseksi tuleminen merkitsee sitä, että ihminen toteuttaa itsessään olevan potentiaalin, mahdollisuutensa. Teos on nyt erittäin ajankohtainen. 140 kolahdusta. Y1.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Brinkmann, Svend: Mitä on olla ihminen? – Filosofinen kiertomatka, Tammi 2021, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-952-04-1811-3
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
