Design-lähtöinen organisaatio on asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja ketterä – ja menestyy usein kilpailijoitaan paremmin. Hanna ja Jesse Maulan kirja osoittaa, miten organisaatiot ja niiden johto voivat hyödyntää designin periaatteita järjestelmällisesti ja vahvistaa design-osaamistaan. Kirja sisältää runsaasti tutkimustietoa, käytännön näkökulmia sekä tuotteita case-esimerkkejä erityisesti Piilaaksosta. Kirjassa johtaminen (leadership) ymmärretään yleisesti toimintana, jonka puitteissa pyritään saamaan aikaan tuloksia ihmisten avulla ja kanssa. Siihen liittyy olennaisesti vuorovaikutus ja yhteinen tavoite ja suunta.
Tässä kirjassa design ymmärretään ajattelutapana sekä tavoitteellisena keinona ratkoa ongelmia ja tuottaa paras mahdollinen asiakaskokemus.
Lähestymistapa, jossa design, teknologia ja liiketoiminta erotellaan toisistaan, on aikansa elänyt. Design-johtaminen liikkeenjohdollisena ilmiönä merkitsee kokonaisvaltaista ajattelua.Siinä yhdistetään ihmisten tarpeet ja kokemukset, toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja menestyksellisen liiketoiminnan vaatimukset. Design-ajattelun päämääränä on asiakkaan ymmärtäminen. Esimerkiksi tarkkailun keinoin voidaan luoda näkymä asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin, ja näiden pohjalta puolestaan pyritään synnyttämään uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Jos teollistumisen aikakaudella yrityksen menestyksen määritteli tehokkuus, digiaikakaudella sen määrittelee usein design.
Design-ajattelun vahvuus on visualisoinnissa ja abstraktien asioiden konkretisoinnissa.Ne auttavat hahmottamaan ratkaistavia ongelmia ja niihin liittyviä kokonaisuuksia sekä ymmärtämään erilaisia muuttujia ja niiden keskinäisiä riippuvuussuhteita. Design-ajatteluun kuuluvat uudet kokeilut, pioneerihenki, riskinottokyky, rohkeus ja sisäinen yrittäjyys. Tämä edellyttää myös epävarmuuden ja epäonnistumisen sietämistä.
Johtamisessa on tapahtunut merkittävä paradigman muutos viime vuosina. Jokainen perinteinen yritys, joka on siirtynyt tuotteista palveluihin, laitteista ohjelmistoihin tai fyysisistä digitaalisiin tuotteisiin, joutuu keskittymään asiakkaan kokemukseen. Ylipäätään mikä tahansa yritys, joka haluaa keskittyä innovointiin enemmän kuin tehokkuuteen, joutuu tarkastelemaan ongelmia eri näkökulmista ja kokeilemaan uusia ratkaisuja. Nykyisin johtaminen noudattaa yhä useammin designin periaatteita: työtä tehdään kokeillen sekä yrityksistä että erehdyksistä oppien. Maailmalla kokeneista design-johtajista on jo pulaa.
Modernina organisaatiomallina voidaan nähdä isoissa firmoissa osaajien verkosto, jossa toimiva ydintiimi toimii osaamiskeskuksena. Usein verkostolla on huomattava merkitys inspiraation lähteenä. Kun projektit on saatu käyntiin, on ne dokumentoitava kuvien, videoiden ja erilaisten tuotosten, kuten prototyyppien avulla, miten hanke eteni alusta loppuun. Design-lähtöisissä organisaatioissa pyritään usein rakentamaan myös erilaisia luovia, avoimia tilaoja, joissa kuka tahansa voi järjestää esimerkiksi työpajoja. Oikeanlainen ympäristö tukee uusien näkökulmien ja ideoiden synnyttämistä. Kulttuurin muutokselle tarvitaan ainakin kahdesta viiteen vuotta aikaa.
Luova ajattelu on tärkeää design-ajattelussa. Luovuudessa on harvoin kysymys yhdestä isosta asiasta, vaan monista pienistä asioista – ja jatkuvasta hiomisesta. Luovuutta ei myöskään nähdä kapeasti yksilön ominaisuutena vaan organisaation kilpailuetuna. Tällöin ympäristö saa aikaan luovuutta, joka on korkeammalla tasolla kuin yksilön luovuus. Design-ajattelu on järjestelmällinen tapa tuottaa luovia ideoita. Yksi on luovimmillaan pallotellessaan ideoita ryhmässä, kun taas toinen tarvitsee aikaa myös itsenäiseen pohdintaan omassa rauhassa. Siksi ei ole yhtä oikeaa tapaa rohkaista yksilöitä luovuuteen.
Valmiiden vastausten sijaan nykyjohtajan pitää harjoittaa uteliaisuutta ja kannustaa uteliaisuuteen myös muita, jolloin kohti tuntematonta voidaan suunnata yhdessä. On tuettava yksilötason ajattelua ja toimintaa, joka edistää luovuutta.
Institute for Corporate Productivity on esittänyt raportissaan 10 organisaation käytäntöä, jotka edistävät innovaatioita:
1) Teknologiaa hyödynnetään tehokkaasti yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen
2) Innovatiivisuus on organisaation keskeinen arvo
3) Luovuus on osa johdon osaamista
4) Innovatiivisuudesta palkitaan
5) Hyvät ideat tunnistetaan ja viedään eteenpäin
6) Ulkopuolisten projektien rahoittaminen
7) Luovan ajattelun kouluttaminen
8) Innovatiivisten ideoiden arviointi ja kehittäminen
9) Luovan osaamisen rekrytointi
10) Kiinnostavien projektien tarjoaminen. Nämä käytännöt toimivat organisaatiotasolla.
80 kolahdusta. Y1+J1+J2+I1+I2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Maula, Hanna & Maula, Jesse: Design ja johtaminen, Alma Talent 2019, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-952-14-3824-0
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
