Kirjan mainos kertoo: ”Jokaisen johtajan työpöydälle kuuluva kirja menestyvän organisaation työkyvyn johtamisesta ja kehittämisestä”. Työkykyinen henkilöstö on yrityksen keskeinen resurssi, jonka arvo vain korostuu, kun työvoimapulaa esiintyy yhä useammalla toimialalla. Johtamalla työkykyä hyvin yritys välttää työkyvyttömyyskustannukset, turvaa työvoimansa riittävyyden ja ylläpitää työnantajakuvaa. Kirjassa perustellaan, miksi ja miten työkyvyn johtamisen tulee olla strategista ja johdon agendalla ja miten työelämän ja liiketoiminnan muutos sekä megatrendit vaikuttavat työkykyyn ja sen johtamiseen.
Suomi on noin sadassa vuodessa muuttunut nopeasti ensin agraariyhtesikunnasta teollisuusyhteiskun-naksi, sitten palveluyhteiskunnaksi ja tietoyhteiskunnaksi. Aikaisemmin kuormitus oli fyysistä, nyt työ kuormittaa yhä useammin henkisiä voimavaroja ja työntekijöiden tiedonkäsittelyyn liittyviä voimavaroja. Samanaikaisesti on muuttunut myös se, miten työelämässä juhlitaan ja organisoidutaan. Kaikki nämä muutokset ovat merkityksellisiä työkyvyn ja sen johtamisen kannalta.
Maailman talousfoorumin perustaja Klaus Schwab on tiivistynyt nyt vallitsevan neljännen teollisen vallankumouksen peräti 19 erilliseen ilmenemismuotoon. Taustalla on kolme kyvykkyyttä: käytännössä rajaton kapasiteetti tallentaa tietoa, kehittynyt laskentakyky sekä sensorit, joilla fyysistä maailmaa voidaan mitata ja ohjata. Näillä ilmenemismuodoilla on merkittäviä vaikutuksia työhön, työkykyyn ja myös työkyvyn johtamiseen. Viime aikoina työelämää ja johtamista koskevassa keskustelussa ovat nousseet esiin käsitteet valmentava johtaminen, palveleva johtaminen sekä itseohjautuvuuden korostaminen. Perinteiset hierarkkiset organisaatiot ovat ajautumassa ongelmiin.
Työkykyjohtamisen kannalta myönteistä on se, että johtamisen valtavirtaa on korostaa inhimillisyyttä johtamisessa, strategiassa ja yrityskulttuurissa. Oppiminen on myös muuttunut. Vanha malli, jossa koulun ja opiskelujen jälkeen tehtiin työura ja sitten jäätiin eläkkeelle, on kenties yhä enemmän korvautumassa monipolvisemmalla elämänkululla, jossa erilaiset työsuhteiden muodot ja toisaalta osaamisen kehittämisen jaksot seuraavat toisiaan. Johtajilta odotetaan suurempaa venymistä kuin muilta työntekijöiltä. Toisaalta heillä täytyy olla myös sekä itseään että työntekijöitään ajatellen yhä enemmän työkyvyn näkökulma. Hyvä johtaminen on tärkeä perusta työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä ja työkyvyn tukemisessa. Työkykyjohtamisessa johtamisen kohteena on työkyky ja se vaatii erityistä huomiota ja kehittämistä. Hyvällä työkykyjohtami-sella yrityksen on mahdollisuus saavuttaa taloudellista hyötyä, edesauttaa työvoiman riittävyyttä ja vahvistaa brändiä. Siksi menestyvät yritykset sisällyttävät johtamisen kehittämiseen työkykyjohtamisen näkökulma. 80 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Forma, Pauli: Johtajan työkykykirja, Alma Talent 2023, suositus*, 3 pistettä, ISBN 978-952-14-4862-1
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
