Kirjassa ahkera ja mielenkiintoisiin aiheisiin paneutuva kirjoittaja pureutuu uteliaisuuden salaisuuksiin. Hän kertoo aivotutkijoiden uusimmista löydöksistä sekä tutkimuksista, jotka paljastavat uteliaisuuden merkittäväksi tekijäksi monenlaisen menestyksen taustalla. Todellisen elämän esimerkit ovat kurkistusluukkuja ilmiöön, jonka äärelle lukijat johdatetaan pohtimaan uteliaisuuden huikeutta. Uteliaisuus on esimerkiksi aivan ratkaiseva osa ihmisen matkaan kuuhun, pyramidien rakentamista, Golden Gatea ja itseohjautuvan Teslan syntyä. Tiimivalmentajien yksi tärkeimmistä tehtävistä on ottaa huomioon uteliaisuuden kasvattaminen kaikessa valmennustoiminnassaan. Jokaisen lapsen perimään on istutettu kyltymätön tarve ymmärtää maailmaa.
Uteliaisuus on työelämän uusi löydös ja yksi työelämän nousevista trendeistä. Yritysjohtajat pitävät uteliaisuutta entistä arvokkaampana taitona organisaatioiden ja henkilökohtaisen kehityksen näkökulmasta. Uteliaisuus määritellään impulssiksi etsiä tietoa ja kokemuksia. Siihen luetaan myös kyky tutkia uusia mahdollisuuksia. Uteliaisuus näkyy myös esimerkiksi työpaikkailmoituksissa. Myös World Economic Forum listasi raportissaan 22 tärkeintä taitoa vuodelle 2022, suuressa osassa niistä oli tavalla tai toisella kyse juuri uteliaisuudesta: innovoinnin kyky, uusien ideoiden tuottamisen taito, oppimisen hinku, kriittisen ajattelun ja ongelman ratkaisun taidot ja niin edelleen. Näissä kaikissa taidoissa tarvitaan tavalla tai toisella uteliasta mieltä.
Kouluissa olisikin kirjoittajan mielestä kyse painopisteen reippaasta siirtämisestä ongelmien havait-semisen ja ihmettelyn suuntaan sekä luottamista siihen, että oppiminen jatkuu maailman tappiin saakka – myös jokaisen meidän kohdallamme. Kehityksen ja uuden oppimisen ja oivaltamisen näkökulmasta meidän olisi hyödyllistä säilyttää läpi elämämme uutta keksivä, ihmettelevä asenne ja kyetä katselemaan asioita laatikon ulkopuolelta. Uteliaisuus ja sen kehittäminen on siis meidän kaikkien juttu.
Uteliaisuuden herätteleminen on yritysten parhaita keinoja sopeutua muutoksiin, ulkoisiin paineisiin ja epävarmoihin olosuhteisiin. Kun opitaan tekemään näin, päädytään yhteen asiaan tuijottamisen sijaan vaihtoehtoisten teiden pohdintaan ja usein myös luovempien ja vielä kannattavampien ratkaisujen äärelle. Tutkimuksissa uteliaisuuteen näyttää liittyvän muutos. Ehkäpä utelias johtaja olisi myös parempi johtaja, vaikka todellisuus on aivan liian usein toinen. Johtajien mielestä organisaatioita on yksinkertai-sesti vaikeampi johtaa, jos työntekijöiden annetaan kovin vapaasti ilmaista uteliaisuuttaan ja työn suorittamiseen liittyviä näkemyksiään. Uteliaisuustutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että kun osoitamme kiinnostusta ja suoranaista uteliaisuutta muita kohtaan, alaisemme mieltävät meidät kiinnostuneiksi ja osaaviksi.
Uteliaisuus on meihin sisäänrakennettu etsintäjärjestelmä. Meidät on tarkoitettu kokeilemaan asioita, hämmentymään ja jopa päällisin puolin tuhlaamaan aikaa. Tämä onkin yksi uteliaisuuden riemullisuuk-sista. Tekoäly osaa paljon eri asioita, koska se on ihmistä nopeampi, tarkempi ja myös halvempi perkaamaan valtavia datamassoja. Tekoälyn toimintaperiaatteen taustalla on kuitenkin aina jo saavutettu tieto ja ymmärrys. Saisimmeko tekoälystä niin uteliaan, että se kykenisi omaehtoisesti hakemaan asioita, joista sillä tai meillä ei vielä ole tietoa? Kirjoittajan kirjan loppukommentti: ”Hmm…Siihen voisi auttaa – uteliaisuus.”
90 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+I1+I2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Hakala, Juha T.: Uteliaisuus, Alma Talent 2021, suositus***, 2 pistettä, ISBN 978-952-14-4374-9
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
