Tämä teos on yksi kolmesta Hararin teoksesta (Sapiens, Homo Deus ja 21 oppituntia maailman tilasta). Kaikki nämä kolme kirjaa ovat ilmestyneet myös suomeksi. Kirja on jaettu kolmeen osaan: 1) Homo Sapiens valloittaa maailman 2) Homo Sapiens luo merkityksen maailmalle 3) Homo Sapiens menettää kontrollin. Ensimmäisen kerran historiassa tällä hetkellä maailmassa kuolee ihmisiä enemmän liialliseen syömiseen kuin nälkään; enemmän kuolee ihmisiä ikääntymiseen kuin infektiosairauksiin; enemmän kuolee itsemurhiin kuin sotilaitten, terroristien tai rikollisten tappamina. Siis asioiden pitäisi olla aika hyvällä mallilla. Mutta onko?
Materiaaliperustainen talous on muuttunut vähitellen tietoperustaiseksi taloudeksi. Hitaasti alamme tätä uutta vaihetta ymmärtää entistä paremmin. Olemme 20. vuosisadalla melkein tuplanneet ihmisen elinajanodotteen 40 vuodesta seitsemäänkymmeneen. 21. vuosisadalla tuplaamme sen jälleen 150 vuoteen. Nyt 72 -vuotiaana olen vasta puolessa välissä. Kun aloitin Tiimiakatemian, olin 45 -vuotias ja ajattelin eläväni korkeintaan vuoteen 2037, jolloin olisin 90 vuotta vanha. Voi vain kuvitella mitä tämä uusi tuplaus vaikuttaa vaikkapa perhesuhteisiin. Myös työelämän suhteet muuttuvat. Ihmisten urat muuttuvat yhä pitemmiksi ja meidän on keksittävä itsemme uudelleen ja uudelleen. Miltä mahtaisi tuntua se, kun kerrot, että pomosi on 120 vuotta vanha ja että joskus jäimme eläkkeelle 65 vuotiaina.
Tänään ei ole epäilystäkään, etteikö ihminen ole vahvin laji maapallollamme. Outoa on kuitenkin, ettemme itsekään ole tästä oikein selvillä. Esimerkiksi 46 prosenttia amerikkalaisista uskoo, että Jumala loi ihmiset nykyisessä muodossaan viimeisen 10 000 vuoden aikana, kuten Raamattu sanoo. Kolme vuotta collegessa ei vaikuta mitenkään tähän uskomukseen. Ihmisen hallinta johtuu pääsosin siitä, että olemme ainoa laji maapallolla, joka pystyy laaja-alaiseen joustavaan yhteistyöhön. Älykkyys ja erilaisten työkalujen tekeminen vaikuttaa tietenkin myös tähän. Yhteistyö on kuitenkin avainasia. Tarinoillaan ihminen loi merkityksen koko maailmalle. Vain 5000 vuotta sitten sumerit keksivät sekä kirjoitukset että rahan. Tämä teki mahdolliseksi koota veroja sadoilta tuhansilta ihmisiltä, organisoida monimuotoinen byrokraattinen koneisto ja perustaa valtavia kuningaskuntia.
Kirjoitustaito teki mahdolliseksi organisoida koko yhteiskunta algoritmin muotoon. Kirjoitustaidotto-missa yhteiskunnissa kaikki laskelmat ja päätökset tehtiin ihmisten päiden sisällä. Kirjoitustaitoiset yhteiskunnat taas organisoitiin verkostoiksi siten että jokainen henkilö on vain pieni askel valtavassa algoritmissa ja algoritmi kokonaisuutena tekee tärkeät päätökset. Tämä on byrokratian olemus. Pyhistä kirjoituksista tuli tärkeä osa kaikesta siitä, mistä saimme vastauksia kysymyksiimme. Vielä nykyisinkin useissa maissa todistajat oikeudessa vannovat käsi Raamatulla kertovansa totuuden. On ironista, että he vannovat totuuden kirjalle, joka perustuu niin moniin fiktioihin, myytteihin ja virheisiin. Fiktio ei ole huono asia. Se on elintärkeä. Ilman yhdessä hyväksyttyjä tarinoita sellaisista asioista kuin raha, valtiot tai yhtiöt, mikään inhimillinen yhteiskunta ei toimisi. Nämä kaikkihan ovat olemassa vain mielikuvitukses-samme.
Humanistinen vallankumous on luonut maailmalle merkityksen. Se toimii kaavalla: Knowledge = Experiences x Sensitivity. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että etsimme tietoa käyttämällä vuosia kokemusten keräämiseen ja terästämme havaintokykyämme niin että voimme ymmärtää näitä kokemuksia oikein. Humanismi näkee elämän sisäisen muutoksen vähittäisenä prosessina mikä johtaa tietämättömyydestä valaistumiseen kokemusten avulla.
Kun algoritmit työntävät ihmiset työmarkkinoilta, rikkaus ja valta keskittyy pienen eliitin käsiin, joka omistaa nuo kaiken mahtavat algoritmit luoden ennustamattoman sosiaalisen ja poliittisen epätasapainon, josta on jo heikkoja merkkejä nähtävissä. Voiko algoritmeistä tulla omistajia? Nyt jo planeettamme on laillisesti ei-inhimillisten entiteettien, nimittäin kansakuntien ja yhtiöitten omistuksessa. Todellakin 5000 vuotta sitten Sumerin Kaksoisvirran maassa omistivat mielikuvituksen luomat jumalat Enki ja Inanna lähes kaiken. Jos jumalat voivat omistaa maan ja palkata ihmisiä, miksei algoritmit?
Siis mitä me ihmiset teemme? Maailmassa, jossa tietokoneet ja tekoäly korvaa tohtorit, autokuskit, opettajat ja jopa maanomistajat, tuleeko meistä kaikista taiteilijoita?
Jos Internetin ja tekoälyn myötä ihmiskunta on vain tietoa prosessoiva systeemi, mikä on lopputulema? Tietouskovaiset sanoisivat, että se on uuden ja vielä tehokkaamman tietoprosessijärjestelmän luominen ja sitä kutsutaan Internet-of-All-Things. Kun tämä tehtävä on kerran suoritettu, Homo Sapiens häviää. Meidän täytyy todistaa itsellemme ja systeemille, että meillä on vielä arvoa. Ja arvo ei ole siinä, että meillä on kokemuksia, vaan siinä, että muutamme nämä kokemukset vapaana virtaavaksi tiedoksi. Kun Locke, Hume ja Voltaire aikoinaan väittivät että ”Jumala on ihmisen mielikuvituksen tuote”, tietouskovaiset antavat humanistien maistaa omaa lääkettään ja he kertovat: ”Kyllä, Jumala on ihmisen mielikuvituksen tuote, mutta ihmisen mielikuvitus vuorostaan on vain biokemiallisten algoritmien tuote.” Mitä tapahtuu yhteiskunnalle, politiikalle ja päivittäiselle elämälle, kun ei-tietoiset mutta erittäin älykkäät algoritmit tuntevat meidät paremmin kuin me tunnemme itsemme?
200 kolahdusta. I1+I2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Harari, Yuval Noah: Homo Deus, A Brief History of Tomorrow, Vintage 2016, suositus**, 3 pistettä, ISBN 978-1-784-70393-6
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
