Huotilainen & Moisala: Keskittymiskyvyn elvytysopas

Ympäröivä maailma vetää meitä kohti säheltämistä, kuormittumista ja lyhytjänteisyyttä. Keskittymiskyky ei ole mikään annettu ominaisuus, jota toisilla on ja toisilla ei ole, vaan keskittymiskyky on paljolti kiinni siitä, miten elämme ja käyttäydymme. Keskittymiskyvyn puute voi heikentää jaksamista, suorituskykyä, palautumista ja loppuunsaattamista. Tämä kirja antaa keinot, joiden avulla suunnan voi muuttaa ja keskittyä jälleen olennaiseen. Keskittymiskyky kehittyy läpi koko elämän.

Älylaitekausi tuo mukanaan erityisiä haasteita keskittymiskyvyllemme. Kätemme jatkeeksi kasvaneet älylaitteet tarjoavat aivoille loputtoman nopeatempoisen viihdevirran, joka ei varsinaisesti kannusta pitkäjänteiseen ja levolliseen keskittymiseen. Älylaiteiden ansiosta myös monen tehtävän yhtäaikainen tekeminen on yleistynyt, sillä kännykällä on helppo viestitellä ystävän kanssa samaan aikaan, kun katsoo kannettavalta tietokoneelta Youtube-videota.

Laitteilla multitaskaaminen on kuitenkin yhdistetty huonompaan keskittymiskykyyn ja häiriöherk-kyyteen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tunne multitaskauksesta on harhaa. Aivot eivät voi tehdä tietoisesti montaa asiaa yhtä aikaa. Kun aivot ovat jatkuvassa pomppimisen tilassa, ne väsyvät ja ylikuormittuvat. Rauhallinen, jopa tylsä hetki on mielen palautumiselle tärkeä. Silloin aivot käyvät uudelleen läpi asioita, joita päivän aikana on tullut vastaan, ja järjestelevät niitä muistiin. Silloin syntyy myös uusia oivalluksia ja erikoisia yhdistymisiä asioiden välillä.

Kirjassa yksi mielenkiintoisista luvuista on ”Pysäytä keskeytysten kierre työpaikalla”. Luvussa käsitellään työn kehittämistä siten, että vältämme työuupumusta. Kokonaisvaltaista elämänhallintaa varten tarvitsemme kirjoittajien mielestä uudenlaisen ”työaikalain”. Siinä vuorokausi jaetaan kuuteen jaksoon, joiden pituus on neljä tuntia. Kullakin jaksolla on oma tavoitteensa ja tehtävänsä. Uuden ”työaikalain” avulla keskittymiskykysi paranee.

Vuorokauden jaksotus on ”lain” mukaan seuraava: Virtausjakso klo 08-12, silppujakso klo 12-16, empatiajakso klo 16-20, rauhoittumisjakso klo 20-24, esitietoisen prosessoinnin jakso klo 00-04 ja avautumisjakso klo 04-08. Tässä on tärkeää huomata, että unen merkitys on aivan oleellinen aivojen toiminnalle. Jokaisen meistä on otettava unemme uuteen käsittelyyn muisti- ja tunnetoimintojen vuoksi. Nukkuessasi aivoillasi on aikaa järjestellä päivän aikana tapahtuneet asiat siten, että niistä voidaan valita tärkeimmät tallennettaviksi pitkäkestoisen muistin puolelle. Tämä pieni näppärä kirja antaa paljon hyviä ideoita kaikille meille säheltäjille. Y1. 40 kolahdusta.

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen


Kirjan tiedot

Huotilainen, Minna & Moisala, Mona: Keskittymiskyvyn elvytysopas, Tuuma 2018, suositus**, 1 piste, ISBN 978-952-451-865-9

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Partus Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.

Johannes Partanen

Johannes Partanen

Artikkelin kirjoittaja on intohimoinen lukija, opetusneuvos ja Tiimiakatemian perustaja. Urallaan tiimioppimisen ja tiimivalmentamisen kehittäjänä Johannes on ammentanut kirjoista lukemattomia ideoita ja ajatuksia työhönsä.

Facebook
Twitter
LinkedIn