Ihmiskunta on luonnostaan itsekäs ja ihmiskunta tavoittelee vain omaa etuaan. Tätä ajatusta toistavat niin historioitsijat, psykologit ja filosofit kuin iltapäivälehdet ja poliitikotkin. Mutta pitääkö se paikkansa? Ylistetyssä teoksessaan ”Hyvän historia” Rutger Bregman kääntää ajatuksen ihmisen pahuudesta ylösalaisin. Mitä jos luonnonvalinta ei suosinutkaan ilkeintä ja kovinta pyrkyriä vaan ystävällisintä ja huomaavaisinta tyyppiä? Bregman kyseenalaistaa ihmiskunnan itsekkyyttä toistelevat kauhutarinat.
Mikä tekee meistä ihmisistä ainutlaatuisia? Miksi me olemme rakentaneet museoita, mutta neanderin-talin ihmiset makaavat vitriineissä? Ihmiset ovat osoittautuneet hypersosiaalisiksi oppimiskoneiksi. Olemme syntyneet oppimaan, olemaan tekemisissä toistemme kanssa ja leikkimään. Katsomme toisiamme silmiin. Silmänvalkuaisen ansiosta voimme seurata toistemme katseen suuntaa. Muitten kädellisten silmät ovat tummat. Näin ne kätkevät katseensa suunnan. Me paljastamme katseemme kaikille. Jos emme voisi katsoa toisiamme silmiin, millaista olisivat ystävyys ja romantiikka? Me emme ole yksin. Meillä on toisemme. Siksi yksinäisyys saa meidät sairastumaan.
Ihmisessä on valtava sisäisen motivaation voima. Kirjoittaja keskusteli Buurtzorgin perustajan Jos de Blokin kanssa. Ensimmäisen kerran jutellessaan hänen kanssaan, Bregman kertoo, ei hän pitänyt de Blokia minään suurena ajattelijana. De Blok pyyhki parilla sanalla sivuun koko johtajaluokan. ”Johtaminen on potaskaa. Ihmisten pitää antaa tehdä työnsä.” Tämä mies ei ole kuka tahansa, vaan on luonut koko maailman ihaileman menestyksekkään yli 14 000 ihmisen tiimioppivan organisaation. Hänen luonaan vierailee professoreita ympäri maailmaa.
Ehkä USA:ssa 1900-luvun alusta lähtien kehitetty yrityshallinnon tieteenala on tullut tiensä päähän. Oman huomionikin mukaan käytännön työtä tekevillä on vaikka kuinka paljon ideoita. De Blok pitää työntekijöitä sisäisesti motivoituneina ammattilaisina, jotka itse tietävät parhaiten, miten heidän tulee työtään tehdä. Johtajilla on järkyttävän vähän ideoita. He ovat saaneet paikkansa, koska he sopivat systeemiin ja koska he ovat kuuliaisia. Eivät suinkaan siksi, että olisivat suuria visionäärejä. Heidät pannaan high performance leadership -koulutuksiin, ja he alkavat ajatella, että he kuuluvat johonkin uudistajien etujoukkoihin. Innovaattoreihin.
De Blokin filosofia sopii huoneentauluksi: ”On helppoa tehdä jostakin vaikeampaa, mutta on vaikeaa tehdä jostakin helpompaa.” Ja kuinka ollakaan: johtajat pitävät vaikeammasta. Monimutkaisuuden hallinnassa heitä juuri tarvitaan. Nyt juuri ammattiosaaminen ja pätevyys nousevat tärkeimmiksi arvoiksi kannattavuuden ja tuottavuuden tilalle. Kun meillä on myönteisempi ihmiskuva, kaikki muuttuu.
Todellinen kysymys kuuluu: Miten luomme yhteiskunnan, jossa ihmiset motivoivat itsensä? Ei ole vahvempaa kuin ihmiset, jotka tekevät jotakin siksi, että haluavat tehdä niin.
Kirja on jaettu viiteen pääosaan, jotka ovat: Luonnontila, Auschwitzin jälkeen, Miksi hyvät ihmiset tekevät pahaa ja Toinen poski. Kirja loppuu kymmeneen elämänohjeeseen: 1) Jos et ole varma, lähde hyvästä 2) Ajattele win-win-skenaarioina 3) Paranna maailmaa, esitä kysymys 4) Hillitse empatiaa, treenaa myötätuntoon 5) Yritä ymmärtää toista, vaikka se menisi yli ymmärryksen 6) Rakasta lähimmäistäsi kuten muut rakastavat lähimmäisiään 7) Vältä uutisia 8) Älä lyö natsia (tai: Ojenna käsi suurimmalle vihollisellesi) 9) Tule kaapista, älä häpeä hyvää 10) Ole realistinen.
Vielä lopuksi kirjassa esitetty kysymys, johon itse haluan vastata myöntävästi ja taistella asian puolesta. Voimmeko palata yhteiskuntaan, jossa on enemmän vapautta ja luovuutta? ”Kun kohtelet ihmisiä hyvin, voit vain toivoa, että hekin kohtelevat sinua hyvin. Sen yksinkertaisemmaksi se ei tässä monimutkaisessa maailmassa tule.”
90 kolahdusta. Y1+Y2+Y3.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Bregman, Rutger: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa, Atena 2020, 3 pistettä, suositus***, ISBN 978-952-300-676-8
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
