Keskustelut aiheuttavat usein pettymyksiä. Sen sijaan, että keskustelemalla saataisiin aikaan jotain uutta, tuloksena on eri leireihin jakautumista ja sanasotaa. Erilaiset roolit ja päähänpinttymät ohjailevat kysymyksenasettelua. Oikean vastauksen löytäminen on kuitenkin turhaa, jos kysymys on ollut väärä. Tässä kirjassa esitellään yhdessä ajattelemisen taito – dialogi – keinona löytää myös oikeat kysymykset.
Kirja liittyy hyvin läheisesti Tiimiakatemia-yhteisöön, joka piti Suomessa yllä Peter Sengen perustamaa ”Society for Organizational Learning” -verkostoa 10 vuotta ja järjesti Jyväskylässä, Dipolissa ja Finlandia -talolla useita kansainvälisiä konferensseja oppivia organisaatioita käsittelevistä aiheista.
Alkuperäinen teos ilmestyi vuonna 1999 ja saimme hyvin nopeasti vuonna 2001 Jyväskylässä painetun suomennuksen. Aloitin kirjan lukemisen 2.4.2001 ja se on täynnä alleviivauksiani kommentteineen. Olin lukenut jo aikaisemmin alkuperäisen teoksen. Kirja tarjoaa tänäkin päivänä tuoreen näkökulman puhumiseen, taitoon, jonka moni luulee osaavansa. Dialogissa keskustelu pilkotaan osiin, jotka tunnistamalla jokainen voi harjaantua puhujasta uutta luovaksi keskustelijaksi. Toisen ihmisen kuuntelu ja kunnioittaminen, odottaminen ja suoraan puhuminen saavat uusia vivahteita, kun niitä käytetään harkiten keinoina uuden ajatuksen luomiseen. Käytännölliset esimerkit yllyttävät tulkitsemaan uudelleen omia kokemuksia keskustelijoina.
Selailen kirjaa ja tarkastelen alleviivauksiani. Luottamusta ei voi syntyä, elleivät ihmiset tutustu toisiinsa, ja ihmiset eivät tutustu toisiinsa, elleivät he vietä aikaa yhdessä. Meillä ei ole aikaa tutustua toisiimme. Kun puhumme yhdessä dialogissa, pyrimme kantamaan kortemme yhteiseen kekoon. Keskustelu, jossa pyritään vain vastaanottamaan jotain toisilta, merkitsee siirtymistä pois dialogista. Dialogi madaltaa hierarkiaa ja poistaa siihen liittyvää alistamista, koska se vapauttaa jokaisen yksilön ymmärtämään omat tunteensa ja ajatuksensa ja ilmaisemaan ne aidosti. Sana dialogi tarkoittaa alkujaan ”sisältöä, joka virtaa läpi”.
Saimme myös lisää sisältöä omien treenitilojemme kehittämiseen, sillä kirjoittajan mukaan luoviin keskustelutiloihin sopivan kielen kehittäminen on ihmisten keskeisimpiä kehittämisalueita. Jos juutumme koneajan kieleen, emme pysty nousemaan korkeuksiin emmekä ajattelemaan. Jos muutamme puhetapaamme, myös ajattelutapamme muuttuu, ja samalla muuttuu vaikutus, joka meillä on toisiimme. Siten kokeilimme erilaisia tiloja ja kiinnitimme huomiota hyvään ergonomiaan. Itselleni merkitsin muistiin: Jos aiot kehittyä tiimivalmentajana, sinulla on aina oltava oma joukkue. Vasta kymmenennen joukkueen kohdalla havaitset, kuinka haastavaa ja vaikeaa valmentaminen todella on. Jokainen tiimi on omanlaisensa ja muodostaa oman ekosysteeminsä.
97 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2+TV.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Isaacs, William: Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito, Kauppakaari 2001, suositus***, 3 pistettä, ISBN 952-14-0425-6
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.