Itseohjautuvuudesta on tullut modernin työelämän symboli. Mielikuvissamme itseohjautuva organisaatio on innostunut, luova, sopivasti kreisi ja häikäisevän aikaansaava. Pomoja tai titteleitä ei tarvita, koska kaikki työskentelevät saavuttaakseen yhteisen, suuren unelman. Kyse on paremmasta itsensä johtamisesta. Se hyödyttää sekä yksilöitä itseään että organisaatioita ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Meidän kuitenkin täytyy vain oppia ymmärtämään, mitä itsensä johtaminen on. Mitä se tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Millaisia ominaisuuksia, kyvykkyyksiä ja resursseja se vaatii. Miten itseä oikein johdetaan. On muistettava, että julkisuudessa usein käytetty itseohjautuvuuden malliesimerkit, kuten Vincit, Reaktor, Futurice ja Zappos eivät ole koko totuus. Ne ovat vain esimerkkejä erilaisista tavoista organisoitua. Niissäkin on ongelmansa, eikä yksi malli sovi kaikille.
Keskeistä itseohjautuvuudessa on ihmisten mahdollisuus aidosti vaikuttaa omaan työhönsä. Että he itse asettavat tavoitteet ja määrittelevät, miten ja missä työtään tekevät, sopivat työnjaosta muiden tiimiläisten kanssa ja tekevät itsenäisiä päätöksiä tarvitsematta päätöksilleen ylimmän pomon hyväksyntää. Päätöksenteko luonnollisesti nopeutuu, tuottavuus paranee ja toiminta muuttuu ketterämmäksi, kun aikaa ei kulu valtapeleihin ja byrokratiaan.
Itseohjautuvuusteorian mukaan ihmiset alkavat motivoitua itse, kun he saavat positiivisesta vahvistusta kolmesta asiasta: 1) omasta kyvykkyydestään 2) omaehtoisuudestaan 3) kuulumisestaan yhteisöön. Tiimi on itseohjautuva, kun se saa päättää projekteistaan ja niiden toteutustavasta suhteellisen itsenäisesti. Tiimiakatemialla havaitsin kuitenkin, että itseohjautuvat tiimit tarvitsivat enemmän johtamista, ei suinkaan päinvastoin. Aloin epäillä, että alkuperäinen suomennus oli tehty väärin. 1990-luvun alussa englannin kielessä käytettiin sanaa self-managed itseohjautuvuudesta eli kyse oli enemmänkin itsensä johtamisesta. Siksi käynnistimmekin tiimioppivan kulttuurin kehittämiseen vaativan johtamisen kehittämisohjelman kaikille tiimiläisille ja tiimien toiminta hyppäsi uudelle nopeamman oppimisen tasolle.
Itseohjautuvuudessa on siedettävä epäselvyyttä ja kaaosta. Kaaokseen ajautumista voidaan välttää muutamilla keinoilla. Ensinnäkin toiminnalle on asetettava selvät tavoitteet. Kaikkien on tiedettävä, mikä on suunta ja mitä pitää tehdä, jotta sinne päästään. Toinen ratkaistava asia on, kuka tekee päätökset silloin, kun kaikki eivät ole samaa mieltä. Ihmisten on tiedettävä, kenen puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa. Kolmas tärkeä asia on psykologinen turvallisuus. Itseohjautuvuus edellyttää luottamusta työntekijöiden kesken. Johdon on luotettava työntekijöihinsä, mokista ei joudu mustalle listalle, ongelmista puhutaan avoimesti ja virheisiin suhtaudutaan ilman pelkoa. Neljäs asia on itse-ymmärryksen lisääminen: millainen työpaikka olemme, millaisia uskomuksia meidän ihmisillämme on, mitkä ovat meidän arvomme, miten ne toteutuvat ja mihin me pyrimme. Edellä mainituista seikoistakin johtuen voi ymmärtää, että itseohjautuvuus on taito, jonka syntymistä ja ylläpitämistä ei voida laittaa yksittäisen työntekijän vastuulle.
Uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa korostetaan muun muassa laaja-alaista osaamista. Siihen kuuluvia taitoja ovat oppimaan oppiminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, arjen taidot, tieto- ja viestintä-teknologia, yrittäjyys sekä vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppilaan näkökulmasta itseohjautuvuus koostuu viidestä osa-alueesta: oppimisen suunnittelusta, työskentelystä, arvioinnista, valintojen tekemisestä ja ympäristön vaikutuksesta. Itseohjautuvuus edellyttää määrätietoista taitojen harjoittelua ja kykyä arvioida omaa osaamistaan.
90 kolahdusta. Y1+Y2+J1+J2
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Savaspuro, Miia: Itseohjautuvuus tuli työpaikoille, mutta kukaan ei kertonut, miten sellainen ollaan, Alma Talent 2019, suositus***, 2 pistettä, ISBN 978-952-14-3613-0
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
