Kirja kertoo työpaikan tunneilmastosta ja sen vaikutuksista ihmisten, tiimien ja kokonaisten organisaatioiden suorituskykyyn. Kun opimme paremmin ymmärtämään ihmisten tunteita ja tarpeita, löydämme parempia keinoja lisätä hyvinvointia, sitoutumista ja tuottavuutta työpaikoilla. Nykytutkimus osoittaa selvästi, että tunteet vaikuttavat monin tavoin ihmisten suorituskykyyn: energiatasoon, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen, sitoutumiseen, palautumiseen, motivaatioon. Jos haluamme vapauttaa ihmisten todellisen potentiaalin, meidän on ymmärrettävä syvästi, mitä tarkoittaa olla ihminen – myös työelämässä.
Tunteet vaikuttavat myös tiimien toimintaan. Marcial Losadan tiimien vuorovaikutustutkimuksissa luokiteltiin tiiminjäsenten jokainen puheenvuoro ja kommentti johonkin seuraavista kolmesta luokasta: 1) positiivinen / negatiivinen, 2) itseen keskittyvä / muihin keskittyvä ja 3) kysyvä / puolustava. Huipputiimeissä positiivisten ja negatiivisten kommenttien suhde oli 6:1. Tarkemmissa analyyseissä tiimin suorituskyvyn kriittiseksi suhdeluvuksi osoittautui 3:1. Sen alle jäävät tiimit toimivat keskinkertaisesti tai huonosti ja siitä ylöspäin suuntautuvat tiimit alkavat kukoistaa.
Huipputiimit
Huipputiimeissä ihmiset kysyvät enemmän ja puolustavat omia näkemyksiään vähemmän, suuntaavat enemmän huomiota muihin kuin itseensä, kuuntelevat enemmän toisiaan ja hyödyntävät toistensa kom-mentteja rakentavasti, hakevat niistä oppeja. Huipputiimit kestävät myös paremmin vastoinkäymisiä ja haasteita menettämättä positiivisuuttaan. Tiimin positiivisuus näkyy myös tiimin tuloksissa. Positiiviset tiimit olivat Losadan tutkimuksissa parhaita sekä taloudellisen tuloksen, asiakastyytyväisyyden että organisaation sisäisten arvioiden näkökulmasta.
Huipputiimit eivät ole kovin yleisiä. Losadan aineistossa huipputiimejä oli 25 prosenttia, 30 prosenttia oli heikosti suoriutuvia ja 45 prosenttia tiimeistä sijoittui välimaastoon. Oma tulokseni on yllättävästi lähes identtinen Losadan tulosten kanssa niissä Tiimiakatemian 25 tiimissä, joita valmensin vähintään kaksi ja puoli vuotta kutakin (25 % huipputiimejä, 50 % todellisia tiimejä ja 25 % heikkoja tiimejä).
Yrityskulttuuri, ilmapiiri ja tunneilmasto
Kun puhumme organisaatioista, tulee esille yleensä kolme käsitettä: yrityskulttuuri, ilmapiiri ja tunneilmasto. Nämä käsitteet ovat osin päällekkäisiä ja niiden erotteleminen on voi olla vaikeaa. Kulttuurin ja tunneilmaston käsitteiden hahmottamisessa toimii hyvä muistisääntö: Yrityskulttuuri muuttuu hitaasti, mutta tunneilmasto voi muuttua nopeasti. Tunneilmasto ja ilmapiiri taas eroavat toisistaan siinä, että ilmapiiri on yleisluontoinen kuvaus työpaikan tunnelmasta, jota luonnehditaan usein yleisluontoisilla ilmauksilla, kuten hyvä, kireä tai huono. Tunneilmasto taas pureutuu tarkemmin siihen, minkälaisia tunteita työpaikalla tyypillisesti koetaan ja ilmaistaan ja miten noiden tunteiden kanssa toimitaan.
Tunnejohtamisen kuusi vaihetta
Kirjassa esitellään tunnejohtamisen kuusi vaihetta, jotka muodostavat kokonaisuuden alkaen yksilön omasta tunnetietoisuudesta päättyen tiimin tai kokonaisen organisaation tunneilmaston johtamiseen: 1) Tiedosta tunteiden vaikutus työelämässä 2) Ymmärrä voimat tunteiden taustalla 3) Tunnista, herättele ja vahvista positiivisia tunteita 4) Kohtaa ja käsittele negatiivisia tunteita 5) Sovella tunnetaitoja työpaikan haastavissa tilanteissa 6) Johda tiimin ja organisaation tunneilmastoa. Kirjan mukaan meidän olisi erityisesti ymmärrettävä voimat tunteiden taustalla. Ihmiset eivät ole negatiivisia tahallaan. Negatiivinen käytös johtuu huonosta olosta. Huonon olon takana on täyttymättömiä tarpeita (KYARHEM). Katso siis aina käytöksen taakse.
KYARHEM
Kirjassa käydään kiintoisasti läpi seitsemän inhimillistä perustarvetta eli asiaa, joita jokainen ihminen haluaa: kiinnostusta, ymmärrystä, arvostusta, reiluutta, hallintaa, edistymistä ja merkitystä (kyarhem). Otan tähän muutamia esimerkkejä. Kaikki ihmiset haluavat olla arvostettuja. Se näkyy jo vauvaiässä meissä jokaisessa heilutellen käsiään ja jalkojaan innoissaan saaden rakkautta osakseen. Hallinnan tunteen menettäminen herättää monia ikäviä tunteita, kuten häpeää, ahdistusta ja pelkoa. Itselläni tämä tunne on nyt päällimmäisenä koronan vuoksi. Miten voin toimia tiimivalmentajana etänä ja saada aikaan luottamuksen ilmapiirin? Edistymisen tunne on merkittävä sisäisen motivaation lisääjä. Yleensä johtajina unohdamme tämän kertomisen. Merkityksellisyyden tunne on keskeinen motivaatiotekijä työssä ja oppimisessa. Olla mukana jossakin merkittävässä on sitonut lukuisia ihmisiä Tiimiakatemian verkostoon.
Kirjassa on esitetty nämä seitsemän tarvetta ohjeiksi tiivistettynä. Kun haluat luoda aidon, syvän tunnetason tunneyhteyden toiseen ihmiseen ja varmistaa, että hänellä on hyvät mahdollisuudet voida töissä hyvin:
1) osoita olevasi hänestä kiinnostunut
2) yritä aidosti ymmärtää, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän haluaa
3) osoita arvostavasi häntä ja hänen tunnetilaansa
4) tee näkyväksi, että yrität olla mahdollisimman reilu häntä kohtaan
5) tue hänen hallinnan kokemustaan
6) tee jatkuvasti näkyväksi, miten hän edistyyeri asioiden kanssa
7) osoita, miten merkityksellistä hänen toimintansa on.
Myötätunnon merkitys
Myötätunto on auttanut ihmisiä selviytymään mitä hurjemmissa olosuhteissa ja kansoittamaan maailman. Myötätunto on kehittynyt meihin miljoonien vuosien aikana inhimillisyyden perustavaksi voimaksi. Myötätunnon ydin on siinä, katsotko maailmaa oman tahtosi ja etusi näkökulmasta vai ajatteletko enemmän muiden etua. Pahimpia innostuksen tappajia on myötätunnon puute. Sitä voi kutsua myös innostuskateudeksi. Lisäämällä pelkästään myötätuntoa saamme jo paljon aikaan. Myötätunto on sitäkin, että ihmisten edellytetään kehittyvän työssään ja kantavan vastuunsa kykyjensä mukaan. Menestyvän organisaation salaisuus on ilmapiiri, joka ruokkii auttamista ja antamisen kulttuuria.
Lopuksi kirjan tunnejohtamisen periaatteet
Periaate 1: Virity tunnetaajuudelle. Unohda järkiperustelut hetkeksi. Kun tunnetason kontakti syntyy, järkevä keskustelu on mahdollinen.
Periaate 2: Tunteet ovat ikkuna tarpeisiin.
Periaate 3: Huomioi kaikki tunteet hyväntahtoisesti. Silloin positiiviset tunteet vahvistuvat, negatiiviset lievenevät. Periaate 4: Avaimen on sovittava lukkoon. Tunteita ei voi ohittaa eikä pakottaa.
80 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2+TV
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Rantanen, Jarkko & Leppänen, Ira & Kankaanpää, Heikki: Johda tunneilmastoa – Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali, Alma Talent 2020, suositus***, 2 pistettä
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
