”Inspiroiva ja humaani kirja avaa uuden näkökulman johtajuuteen, liiketoiminnassa menestymiseen ja parempaan työelämään.” Voin todeta, että kirjan takakannen mainoslause pitää kutinsa. Kirjoittaja rakensi urallaan menestyvää liiketoimintaa ja valmensi uusia johtajia. Yli kahdenkymmenen vuoden aikana keräämänsä johtajakokemuksen hän on jalostanut näkemykseksi johtajuudesta käsityötaitona. Johtajaksi kasvaminen on kuin käsityöläisen elämänmittainen polku oppipojasta ammattilaiseksi.
Bisneskirjoissa kiireiselle johtajalle yritetään tarjota oikopolku johtajuuteen. Lukija ohjataan matkimaan samoja johtamisajatuksia, joilla tuhannet muutkin yritysjohtajat kuvittelevat erottautuvansa kilpailussa.
Kirjoittajan mukaan johtajuus on syvemmällä. Johtajuus on kokonaisvaltaista tekemistä. Se kytkeytyy kulttuuriin ja elämän kokonaisuuteen. Johtajuus on taitolaji. Siihen kasvetaan, se opitaan tekemällä, johtamalla. Se on kuin käsityöläisen elämänmittainen polku oppipojasta ammattilaiseksi. Matka hyvään johtajuuteen on pitkä, eikä oikopolkuja ole. Viisauden oppimisessa on kysymys hitaasta kokemuksen kertymisestä, vähittäisestä persoonallisuuden kypsymisestä ja vastuuntunnon ja oman tavoitetason löytymisestä eli halusta ylittää omien aiempien taitojen ja tietojen rajat. Lopulta hyvän johtajuuden havaitsee parhaiten ympärillä olevien ihmisten johtajuuden kehityksestä. Ei ole enää kysymys itsestä.
Kirjoittaja esittelee kolme ajattelumallia, jotka ovat olleet hänelle itselleen tärkeitä. Ensimmäinen niistä, asiakas ensin, rakentuu asiakkaan ympärille. Asiakaslähtöisyys kuuluu lähes jokaisen yrityksen arvoihin, mutta harva yritys on todella ryhmittynyt palvelemaan asiakasta, luomaan arvoa asiakkaalle. Toinen ajattelumalli, mukautumalla voittajaksi, on työkalu, jonka kirjoittaja poimi vuonna 2000 professori Willie Pieterseniltä. Ajattelumalli hakee inspiraation luonnosta, jossa ei voita nopein tai älykkäin, vaan se, joka kykenee sopeutumaan parhaiten. Malli huomioi kuitenkin ihmisen yhden suuren edun muuhun luontoon nähden: kyvyn ajatella ja oppia. Kolmas ajattelumalli, erinomaisuuden kulttuuri, kumpuaa japanilaisesta laatuajattelusta.
Mikä on tärkeintä 5-10 ensimmäisen työelämävuoden aikana, etenkin jos ajatellaan johtajan uraa ja johtajuuteen kasvamista? Mitä enemmän sinulla on erilaista kokemusta ja erilaisia taitoja harrastuksista tai kesätöistä, sitä laajempi on perspektiivisi elämään ja ihmisiin. Se kaikki voi olla tulevaisuudessa arvokasta riippumatta siitä, millainen on elämänpolkusi. Mutta aivan erityisen tärkeitä ihmiseen liittyvät taidot ovat esihenkilön työssä. Johtaminen on ihmisten kanssa toimimista. Johtajuuden ydintä on kiinnostus ihmisiin ja heidän valmentamiseensa, ankkurina positiivinen ihmiskäsitys.
Aloittelija, kisälli ja mestari. Tämä on pitkä tie. Itseltäni se on vienyt 50 vuotta ja nyt tajuan, että olen vasta aloittelija. Mikä sitten johtamisessa olennaista? Kirjoittaja kysyy, miten johtamisen mestari sitä tavoittelee. Arkikielessä mestarilla tarkoitetaan yleensä henkilöä, joka osaa erinomaisesti ammattialaansa liittyvät asiat. Urheilussa termi viittaa voittajaan, uskonnossa ja filosofiassa taas opettamiseen. Kirjoittaja työskenteli useita vuosia Japanissa, joten hän perehtyi siellä Sensei-mestarikäsitteeseen. Opettaminen on sensei-käsitteen ytimessä. Tuo nimitys ansaitaan. Nöyryys ja aloittelijan mieli ovat olennainen osa jatkuvaa kehitystä päättymättömällä tiellä mestariksi.
Erityisesti itse olen hyvilläni, että kirjoittaja pitää huolta siitä, että yrityksen fokus pysyy asiakkaissa eikä omissa sisäisissä asioissa. Asiakkaan on oltava toiminnan keskiössä. Tämä on ollut itselläni aina johto-tähtenä. Kirjoittajan sanat tästä työkalusta voisivat olla myös itseni kirjoittamat. Hän sanoo kuitenkin sen niin hienosti, että toistan nuo sanat: ”Asiakkaan ympärille keskittynyt jatkuva toiminnan parantami-nen ja tulevaisuuteen tähtäävä jatkuva liiketoiminnan uudistaminen pitävät huolta menestyksestä ja tarjoavat hienon työpaikan oppimisesta ja kehittymisestä innostuneille ihmisille – hyvän, juurevan elämän, jossa lähtökohtina ovat aloittelijan mieli ja käsityöläisen asenne.” Vakaan uudistamisen tueksi ja oppimisen vauhdittamiseksi kirjoittaja esittää vielä muutaman tärkeän kulmakiven. Niistä kolme merkittävintä olivat strategiaprosessi, tilannekuva ja kokeilukulttuuri. Lopussa kirjoittaja esittää esimerkin omasta menestyksekkäästä työstään Elisan johtajana ja valmentajana. Yhteinen oppiminen ja nimenomaan strateginen oppiminen on professori Pietersenin mallissa adaptiivisen, mukautuvan liiketoiminnan ytimessä. Kilpailu käydään siitä, millä yrityksellä on kyky oppia nopeimmin, oivaltaa asioita ja luoda parasta strategista näkemystä. Elisassa tavoitteena oli kehittyä oppivaksi organisaatioksi, joka kykenee jatkuvasti parantamaan tekemistään. 199 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Känsälä, Asko: Johtajasta mestariksi, Tammi 2023, suositus***, 2 pistettä, ISBN 978-952-04-4658-1
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
