Kun osaa hoitaa vaativat keskustelut, bisneskriittiset neuvottelut tai riskiä sisältävät konfliktit keskusteluälykkäästi, voi sen avulla pelastaa monia tilanteita. Keskusteluälykkyys paineisissa paineisissa vuorovaikutustilanteissa onkin kirjoittajan mukaan elämäsi tärkein taito. Johtamistyön kriittinen mittauspiste on onnistuminen vaativissa tilanteissa.
Åhman haluaa nostaa tässä kirjassa esille erityisesti seuraavat asiat:
1) Keskusteluälykkyys on elämäsi tärkein taito
2) Painetilanne on mikä tahansa vaativat keskustelu, neuvottelu tai konflikti, jossa ihminen kokee olonsa epämukavaksi
3) Voimme opetella tunnistamaan paineisen keskustelun elementtejä
4) Paine voi ajaa meidät surkeisiin valintoihin
5) Organisaatiot sekä yksilöt voivat menestyä entistä paremmin ymmärtämällä kirjassa käsiteltyjä asioita.
Harvaan peruskoulutukseen kuuluu painekäyttäytymisen ymmärtäminen, vaikka suurimmat virheet tapahtuvat usein juuri paineessa. Vaikutus liiketoimintapäätöksiin saattaa olla huimempi kuin osaamme kuvitella. Työelämässä on harvoin hyötyä siitä, että ongelmia lisätään. Tutkimus kertoo, että työyhteisön sisäiset ongelmat vaativat paljon energiaa, joka automaattisesti on pois perustehtävän hoitamisesta. Organisaatiot, joissa keskusteluälykkyys on hyvällä tasolla, reagoivat viisi kertaa nopeammin taloudellisiin ongelmiin. Keskusteluälykkyyden kaava on seuraava: Keskustelurohkeus x oman olotilan säätely x kitkavoima x tunnekytkös. Melko suuri osa johtajista on hyviä yhdessä tai kahdessa osa-alueessa, huiput loistavat kaikissa.
Koulutettu välittäjä, neuvottelija tai sovittelija pystyy luomaan ilmapiirin, jossa mahdottomaltakin tuntuva painetilanne voidaan saada ratkaistua. Sen sijaan, että painetilanne yritetään heti ratkaista jollain tapaa, tulisi pyrkiä löytämään yhteinen dialogi ja kunnioitus. Painetilanteessa auttaa harjaantuminen keskusteluälykkyyden viiden V:n kompassiin: 1) valmistele esitaidot 2) viritä tilanne 3) vapauta paine 4) vahvista keskusteluälykkyys 5) varmista tukiäly. Esitaidot ovat perusvalmiuksia, joita kannattaa pohtia ajoissa, tiedostaa ja myös harjoitella ennen kuin on painetilanteessa. Ellei toinen osapuoli vakuutu toisen empatiasta, on mahdollista, ettei hän myöskään vakuutu asiasta. Jotkut jähmettyvät tai joutuvat paniikkiin, toiset ottavat turhia riskejä, kolmannet hoitavat tehtävän rauhallisesti ja toivotulla tavalla.
Samalle puolelle meneminen ei tarkoita sitä, että pitää olla samaa mieltä, vaan sitä, että asioita ja tilannetta katsotaan yhdessä ja ymmärretään toisen näkökulma ja motiivit.Neuvotteleminen on joskus tärkeää silloinkin, kun ratkaisu ei ole juuri sillä hetkellä mahdollinen. Kyse ei ole siitä, mitä sinä ajattelet, vaan siitä, mitä toinen ajattelee, tuntee ja toimii. Parhaat johtajat eivät koukutu tunteisiinsa liikaa, eivätkä toisaalta yritä tukahduttaa niitä. Harvassa organisaatiossa kannustetaan ottamaan aikaa, ennemmin on tapana etsiä nopeasti ratkaisu ja jatkaa nopeasti seuraavaan, eikä se ole aina tehokasta.
Uusi kulttuuri ei ole asia, jota voitaisiin määrätä pelkällä järjellä tai kuvaamalla se, sillä se pitää myös tuntea ja kokea. Muutos ei tapahdu niin, että joku ulkopuolinen sanoo, miten käyttäydytään. Se tapahtuu niin, että ihmiset itse kertovat, miten käyttäydytään. Tärkeämpää kuin se, mitä ihmiset tekevät, on se, mitä he oppivat siitä, mitä he tekevät.
40 kolahdusta. Y1+J1+J2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Åhman, Helena: Keskusteluälykkyys painetilanteissa, Alma Talent 2019, suositus**, 3 pistettä, ISBN 978-952-14-3665-9
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
