Elämme keskellä työelämän murrosta, ja teknologiset läpimurrot seuraavat toinen toisiaan.
Ihmiset janoavat merkityksellisyyttä, oppimisen mahdollisuuksia ja osallisuutta. He haluavat tulla kohdatuksi ihmisinä, eivät pelkästään työntekijöinä, resursseina tai talouskoneiston rattaina. Työelämän murroksessa ihmiset kohdistavat katseensa omaan työnantajaansa vastuullisena ja inhimillisenä toimijana – tai jättävät yrityksen, joka ei tähän kutsuun vastaa. Yrityksen tekemistä voisi ohjata useammin suurempi tarkoitus sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävät tavoitteet. Tällöin virittäisimme talouskoneistomme uudelleen siten, että se tuottaa arvoa kaikille sidosryhmille, ei vain osakkeenomistajille. Kirjoittaja ehdottaa siirtymistä kilpailemisesta arvonluonnin paradigmaan, jolloin yrityksen johtotähtinä toimisivat vastuullinen ja inhimillinen kasvu.
Strategia muuttuu käytännöksi vasta, kun jokainen työntekijä kokee yrityksen strategian merkitykselli-seksi, elää todeksi yrityksen arvoja, kehittää strategian edellyttämää osaamista ja toteuttaa strategiaa oman jokapäiväisen toimintansa kautta. Johdon tehtävä on varmistaa ihmisten kytkeytyminen strategiaan niin, että jokainen ymmärtää oman roolinsa merkityksen strategian toteutumisen kannalta. Se tapahtuu luomalla jokaisen työntekijän kohdalla kytkös strategiaan omakohtaisesti merkityksen, osaamisen, toimintatavan ja tekojen kautta. On aika alkaa puhua strategian jalkauttamisen asemesta strategian inhimillistämisestä. Emmehän halua tavoittaa strategialla vain jalkoja. Sen sijaan haluamme tavoittaa ihmisten mielet ja sydämet niin, että jokainen työntekijä haluaa antaa parhaan osaamisensa ja intohimonsa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Uusi strategia synnyttää tunteita – innostusta ja toivoa, tai turhautumista ja pelkoa. Henkilöstön mielessä risteilevät ainakin seuraavat kysymykset: Mikä muuttuu paremmaksi? Vai muuttuuko mikään? Mitä strategia konkreettisesti tarkoittaa? Mikä on roolini strategiassa? Olenko osa strategiaa? Mitä se minun kohdallani tarkoittaa tekemisenä? Onko minulla tarvittavaa osaamista? Mitä minulta odotetaan? Onko minulla mahdollisuus onnistua? Inhimillinen strategia rakentuu osallisuudelle ja dialogisuudelle.
Dialogisuus edistää osallisuutta ja voi olla jopa edellytys. Inhimillisen strategian elementit ovat: 1) Tahto, jonka synnyttävät organisaation tarkoitus ja yksilötason merkitys 2) Kyky, jonka määrittelevät organisaation kyvykkyydet, ihmisten osaamiset ja oppiminen 3) Osallisuus, joka syntyy kulttuurista, arvoista, käyttäytymisestä ja asenteista 4) Toimijuus, johon kuuluvat tavoitteet ja teot, ja se synnyttää omaehtoista, strategian mukaista toimintaa. Ymmärrettyään kokonaiskuvan ja oman roolinsa siinä ihminen todennäköisesti kokee strategian merkityksellisenä, haluaa kehittää sen edellyttämää osaamista ja toimia yrityksen kulttuurin ja arvojen mukaisesti. Tämä ymmärrys luo pohjan toimijuudelle ja itseohjautuvuudelle. Ymmärrettyään kokonais-kuvan työntekijän on helpompi tunnistaa mahdollisuuksia, tehdä päätöksiä ja tuottaa ratkaisuja, jotka ovat strategian mukaisia. Hän kokee, että hänen henkilökohtaiset tavoitteensa ja unelmansa ovat osa itseään suurempaa tarkoitusta. 230 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+j1+J2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Kilpinen Paula: Inhimillinen strategia, Alma Talent 2022, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-952-14-4527-9
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
