Kirja on opas tulevaisuusmuotoiluun, jossa yhdistyvät muotoilu, tulevaisuusajattelu ja liiketoiminta-ajattelu. Se lisää ymmärrystä, miten tulevaisuutta voi huomioida ja muovata jo tänään ja miten vaihtoehtoiset tulevaisuudet voidaan tuoda nykyhetken päätöksentekoon. Lukuisat caset yhdessä tarinoiden ja tieteen kanssa antavat inspiraatioita tulevaisuusmuotoilun hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Ihmisten huomio kiinnittyy herkästi mahdollisuuksien sijaan huoliin, uhkiin ja riskeihin. Tulevaisuuden pohtimisen ei silti tulisi lannistaa, vaan kannustaa havittelemaan toisenlaista ja parempia tulevaisuuksia.
Minkälaista tulevaisuutta sinä haluat muotoilla?
Tulevaisuustiedossa on tärkeä huomioida systeemisyys, maantieteellisyys, poikkitieteellisyys ja -alaisuus, holistisuus, epäjatkuvuudet ja verkostot. Rajaa myös aihe eli esimerkiksi: Suomalaisen peruskouluopetuksen tulevaisuus vuonna 2037. Ota kaikki aistit käyttöön (sensing). Seuraa laaja-alaisesti nousevia trendejä. On tärkeää listata mahdollisimman monta toimialaa, joista nousevilla trendeillä voisi olla vaikutusta omaan tai seurattavaan toimialaan tai teemaan. Kerää tulevaisuustietoa systeemisesti ja kiinnitä huomiota pinnan alla kupliviin keskusteluihin tulevaisuustiedon lähteinä. Tulevaisuudessa oppimista tapahtuu myös kokonaan ihmisaivojen ulkopuolella, kuten koneoppimisessa. Ihmistä tarvitaan ennakoinnissa silti merkityksellistämään tietoa ja käymään tulevaisuuskeskusteluja.
Yleisin ennakointimenetelmä on skenaariot, jotka rakentuvat tulevaisuuden muutosajureista tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä ja työkaluilla kattavasti kerätyn ja analysoidun tiedon pohjalle.
Tulevaisuudesta nykyhetkeen mallissa luodaan ensin visio tulevaisuudesta, jonka jälkeen pohditaan, mitä täytyisi tapahtua, jotta skenaario toteutuisi. Nykyhetkilähtöisessä mallissa skenaariot rakennetaan tunnetuista muutosajureista ja epävarmuuksista kohti tulevaisuutta. Skenaarioita luodaan yleensä 2-4.
Ennakoinnin hyötyjä ovat: 1) Lisääntynyt ymmärrys eri tasoisista muutosajureista, joilla on vaikutus organisaation kilpailukykyyn ja menestykseen. 2) Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen 3) Epävarmuuden tunteen vähentäminen 4) Aktiivinen tulevaisuuden muotoilu 5) Enemmän vaihtoehtoja. 6) Resurssien ja investointien tulevaisuuskestävä kohdentaminen ja hankkiminen 7) Vetovoimaisen brändin rakentaminen 8) Sitouttaminen tulevaisuuden tekemiseen 9) Aikajänteen venyttäminen.
Ajatteluamme tulevaisuutta kohtaan rajoittavat useat uskomukset, tietynlainen mustavalkoisuus, erilaiset kognitiiviset vinoumat ja ajattelun oikopolut. Lisäksi ihmisen tulevaisuushorisontti on usein lyhyt ja siihen vaikuttaa merkittävästi oma henkilökohtainen lähimenneisyys. Tulevaisuusajattelussa aikahorisontti on ymmärrettävästi pitkä. Ennakoinnin projekteissa voidaan katsoa kymmenien vuosien päähän. Tulevaisuusmuotoilun kannalta mielenkiintoinen on myös nykyhetken yliarvostus.
Muotoilun avulla asiakkaat otetaan tulevaisuusmuotoiluun. Markkinaa on lähestytty aiemmin pääasiassa yrityksen näkökulmasta. Asiakas toimi tällöin lähinnä kuluttajana. Uudessa palvelulogiikassa asiakaskokemus on liiketoiminnan keskeinen onnistumisen mittari. Liiketoiminnan fokus siirtyy näin asiakkaiden syvälliseen ymmärtämiseen ja osallistamiseen. Yritykset ja organisaatiot luovat uusia palveluita ja arvoa asiakkaiden kanssa, eivät asiakkaille. Liiketoiminnassa on tapahtunut paradigman muutos. Teollisen ajan tuote- ja tuotantolähtöisestä liiketoiminnan logiikasta on siirrytty asiakkaiden ja asiakaskokemuksen aikakauteen. Asiakaskokemuksesta on tullut menestyksen mittari, koska arvo kulminoituu kokemukseen. Tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka osaavat asettaa asiakkaan keskiöön. Asiakas-keskeisyys on yksi tulevaisuuskestävän organisaation kulmakivistä.
Kirjoittajan motto on sama, mikä on ollut myös Tiimiakatemian motto vuodesta 1993 lähtien: ”Meidän itsemme on oltava se muutos, jota maailmalta haluamme. Se vaatii meiltä rohkeutta ja jääräpäisyyttä.” (Mahatma Gandhi). 120 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+I1+I2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Koskelo, Minna: Tehtävänä tulevaisuus – Tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa, Alma Talent 2021, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-952-14-4388-6
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
