Työssä oppimisesta ei saa tutkintotodistuksia, vaikka sen merkitys on huomattavasti suurempi kuin oppilaitoksissa opiskellessa. Se on työssä menestymisen ja onnistumisen kannalta ratkaisevaa. Jokaisen meistä olisi hyvä tuntea itsensä oppijana. Olisi myös tärkeää tunnistaa se seikat, jotka edistävät tai hankaloittavat oppimista omassa työpaikassa. Kirjassa kuvataan työtä, tiimiä ja organisaatiota monipuolisena oppimisympäristönä. Oppiminen on tehokasta, kun uusia asioita opetellaan tekemällä ja työn parissa testaten ja kokeillen.
Työssä oppimisen tärkeyttä perustellaan usein niin sanotulla 70-20-10-mallilla. Sen mukaan 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu työpaikalla työtä tekemällä, 20 prosenttia vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja 10 prosenttia järjestetyssä koulutuksessa tai lukemalla. Työt ovat kuitenkin muuttuneet niin, että vuorovaikutuksen osuus näkyy monilla työpaikoilla tiimioppimisena, jolloin mallin prosenttiosuudet voivat olla esimerkiksi 45-45-10. Tähän vaikuttaa paljon hyvä työilmapiiri. Oppiminen ei ole aina nopeaa ja vaivatonta. Tehokas oppiminen edellyttää aktiivista tiedon käsittelyä ja toiminnan harjoittelua.
Kukin yksilö oppii omalla tavallaan. Kyky oppia säilyy koko elämän ajan. Huippuammattilaiseksi kehitytään vaiheittain ehkä jopa kymmenien vuosien harjoittelun jälkeen. Muut vaikuttavat sinuun oppijana, mutta myös sinä vaikutat ympärilläsi olevien ihmisten oppimiseen. Todellista uudistavaa oppimista voi tapahtua vain, jos pystyy tarkastelemaan omia näkemyksiään kriittisesti. Motivaatiota tarvitaan oppimisen strarttimoottoriksi.
Oppimiskäsitykset jaotellaan usein behavioristiseen (oppijan ulkoista käyttäytymistä korostava), huma-nistiseen (oppijan itseohjautuvuuteen luottava), kognitiiviseen (oppijan tiedonkäsittelyä tarkasteleva) ja konstruktiiviseen (oppijan tiedon ja merkityksen rakentelua korostava) oppimiskäsitykseen. Lisäksi vielä puhutaan sosiokonstruktivistisesta oppimiskäsityksestä, jolloin yksilö oppii vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppimista kuitenkin tutkitaan jatkuvasti ja oppimiskäsitykset muuttuvat ja kehittyvät.
Valmentajalla on monia mahdollisia tapoja toimia ja kohdata oppijoita. Hän voi kohdata oppijat ensisijaisesti: omaa tietoaan ja osaamistaan jakaen, opastaen, dialogisesti keskustellen ja yhdessä ideoiden, ohjaten ja coachaten tai fasilitoiden. Kun valmentaja käyttää ohjaustaitojaan, hän laittaa oman substanssiasiantuntemuksensa ”hyllylle” ja toimii prosessin ohjaajana. Kirjassa on kuvattu tarkemmin näiden erilaisten valmennusotteiden tyypillinen eteneminen. Joka tapauksessa hyvä valmentaja pyrkii turvallisuuden lisäksi synnyttämään oppimista edistäviä tunteita, kuten innostusta, hämmennystä ja uteliaisuutta. Valmennusta oppii harjoittelemalla.
Tiimioppimisessa valmentajan paras keino hyvän oppimis- ja kehittämiskulttuurin aikaansaamisessa on turvallisen ilmapiirin vahvistaminen, tiimiläisten osallistaminen ja huomion kiinnittäminen tekemällä oppimisen kehittämiseen. Dialogissa erilaiset näkökulmat haastavat tiimioppijoiden omia käsityksiä. Samanmielisyys ei kehitä. On oltava luottamusta ja valmiutta kuunnelle toista. Yhdessä opittaessa on siedettävä epävarmuutta ja voitava tuoda esiin myös haavoittuvaisuutta. Dialogia on treenattava yhdessä oppimistiimeissä.
Yksilön ja tiimin lisäksi on koko organisaation myös opittava. Peter Senge kehitteli yhdessä tiimiensä kanssa jo 30 vuotta sitten oppivan organisaation perusajatukset. Oppivat organisaatiot ovat hänen mielestään ajattelun suunta, jossa tärkeitä osia ovat: Yhteisen vision löytäminen, tiimioppiminen, yksilön oma henkilökohtainen kehittyminen, oppimisen ja kehittämisen mielen mallit ja systeemiajattelu eli kaikki vaikuttaa kaikkeen. Oppimaan oppimisen pitäisi olla kaikilla kolmella tasolla (yksilö, tiimi, organisaatio) itsestäänselvyys. On arvioitava sekä prosessia että lopputulosta. Myös oppimisen arviointi on osa oppimisprosessia.
110 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Kupias, Päivi & Peltola, Raija: Oppiminen työssä, Gaudeamus 2019, 2 pistettä, suositus***, ISBN 978-952-345-008-0
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
