Kun lapsi saa itse valita kiinnostuksen kohteensa ja innostua siitä, hänellä on hyvät mahdollisuudet kehittyä erityislahjakkuudeksi, joskus jopa alansa huipuksi. Jos aito rakkaus alaan puuttuu, kasvattajien ei pitäisi pakottaa lasta – vaatimusten paineessa voi joutua kätkemään tunteensa, luovuutensa ja ilonsa.
Lahjakkuus kehittyy parhaiten turvallisuudentunteen ja myönteisen minäkuvan pohjalle. Lahjakkaasta lapsesta kehittyy lahjakas aikuinen vain opiskelemalla ja harjoittelemalla ahkerasti niitä erityisaloja, joita hän kokee omakseen. Tärkeintä on, että ymmärrämme yksilöiden olevan erilaisia ja jokaisen ansaitsevan itselleen sopivimman kasvatuksen. Lahjakkaatkaan eivät voi oikaista kaikissa opinnoissaan, sillä oppiminen vaatii aikaa ajatteluun ja ideoiden kypsyttelyyn. Luovuuden elementit ovat: persoona, prosessi, produkti ja ympäristö.
Kansainvälisen tason huipulle kuljetaan Benjamin Bloomin mukaan neljän kehitysvaiheen kautta. Ensimmäinen vaihe on leikinomainen harjoittelu. Toisessa vaiheessa lapsi kiinnostuu alasta ja hänet voidaan luokitella lupaukseksi verrattuna muihin saman ikäisiin, samassa ympäristössä kasvaviin lapsiin.
Murrosiän keskivaiheella tulevat huippumuusikot ja urheilijat alkoivat kavuta kohti huipputasoa. Usein etsittiin parempia opettajia ja optimaalisia harjoitteluolosuhteita, jotka vaativat joskus perheen muuttamista uudelle paikkakunnalle. Huipputasolla eli neljännellä tasolla yksilöt hallitsivat hyvin sen, mitä valmentaja voi heille tarjota.
Yleensä vasta 14-15 vuoden iässä on lapsen, vanhempien ja valmentajien viisasta yhdessä pohtia, pyritäänkö huipulle, mitä se nuorelle antaa ja mitä se vaatii. Monet aloittavat tien kohti huippua, mutta hyvin harvat sinne pääsevät. Urheilijat voivat olla huipulla jo aika nuorina esimerkiksi taitoluistelussa alle 20-vuotiaana. Taiteiden ja tieteiden alueella ikäjakauma voi olla suhteellisen laaja. Tyypillistä on, että 30-40 vuoden ikävuoden paikkeilla saavutetaan korkein taso, jos alalla vaaditaan kokemusta ja luovuutta eikä pelkkä rutiini enää riitä.
Ympäristötekijät voidaan jakaa viiteen kategoriaan (Gagné). Tärkeiden henkilöiden vaikutus lahjakkuuden kehittymiseen on ilmeinen. Myös asuinpaikalla on osuutensa lahjakkuuden kehittymismahdollisuuksiin. Kolmas vaikuttava tekijä eli interventiot tarkoittavat tietoisia ponnisteluja lahjakkuuden kehittämiseksi opiskelemalla ja harjoittelemalla. Neljäs kategoria, tärkeät tapahtumat, viittaa erilaisiin elämän varrella tehtäviin tärkeisiin päätöksiin, kuten ammatinvalintaan. Tähän liittyy myös valaistuksen hetkien (crystallised experience) kokeminen. Niillä tarkoitetaan sellaisia tapahtumia, joihin yksilö reagoi voimakkaasti siten, että se vaikuttaa hänen uravalintaansa. Viimeiseksi sattumalla on ympäristöön liittyvänä katalysaattorina rooli, joka on usein tärkeämpi kuin tullaan ajatelleeksi.
Liiallinen riippuvuus opettajasta tai vanhemmista voi estää oman luovuuden kehittymistä. Dylan Thomas on todennut: ”On vain yksi asia, joka on pahempi kuin onneton lapsuus. Se on liian onnellinen lapsuus.”
50 kolahdusta. Y1+Y2+Y3.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Uusikylä, Kari: Lahjakkuus, PS-kustannus 2020, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-451-958-8
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
