Avoimuutta tarkastellaan kirjassa tulevaisuuden avainkykynä. Erityisen tärkeää avoimuus on, kun etsitään ja luodaan uutta. Sitä tarvitaan myös, kun on tarpeen tunnistaa ja hyödyntää uusia mahdollisuuksia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kirjassa tarkastellaan avoimuustaitoja ja niiden kehittämistä sekä elämäntaitoina että työelämässä tarvittavina kykyinä. Kirja esittelee uuden kahdeksan avoimuustaidon jäsennyksen.
Neljä ensimmäistä taitoa kuvaavat avoimen ajattelun kykyjä. Näitä ovat tulevaisuustaidot, toisinajattelu-taidot, keskittymistaidot ja joustavuustaidot. Neljä jälkimmäistä kuvaavat avointa toimintaa. Ne ovat kyseenalaistamistaidot, vuorovaikutustaidot, kuuntelemistaidot ja löytämistaidot. Kahdeksan avoimuus-taitoa esitellään kirjassa kukin omassa luvussaan. Jokainen avoimuustaito kuvataan, havainnollistetaan ja taustoitetaan huolellisesti. Luvuissa myös opastetaan, miten kuka tahansa meistä voi käytännössä kehittää omia avoimuustaitojaan.
Kirjoittaja on suunnitellut kirjan kaikille, jotka haluavat toimia elämässään entistä ennakkoluulottomam-min ja rohkeammin. Tarkoituksena on avata uusia näköaloja ja auttaa luomaan uusia oivalluksia. Kirjan tavoitteena on herättää keskustelua siitä, miten voimme avartaa ajatteluamme, vuorovaikutustamme ja toimintaamme. Kyky ratkaista avoimia ongelmia uusilla tavoilla on monissa työtehtävissä ja työyhteisöissä yhä tärkeämpää.
Tulevaisuustaitojen kehittäminen tarvitsee strategista ajattelua, jonka avulla luodaan suuntaa ja tarkoitusta. On luotava strategia eli suunnitelmallinen näkemys siitä, mitä tulevaisuudelta halutaan ja miten se toteutetaan. Kun olosuhteet muuttuvat, on strategiaa sopeutettava uuteen tilanteeseen. Toisinajattelutaitoihin tarvitaan keinoja omien ajattelumallien murtamiseen sekä keinoja ajatella toisin. Tästä tavoitteesta käytetään usein sanontaa, että tulisi ajatella laatikon ulkopuolelta. Toisinajattelu on uuden luomisen ja innovoinnin perusta. Kirjoittaja kysyykin, miksi organisaatiot eivät tue työntekijöitä toisinajattelussa.
Keskittymistaidoissa kysymme, miten keskittää huomio olennaiseen ja havainnoida maailmaa tarkkaavaisesti? Kirjoittajan mielestä on esimerkiksi tärkeää välttää osallistumista sellaisiin kokouksiin, joissa keskitytään menneisiin asioihin. Tällöin käytetään energiaa menneisyyden faktoihin, ei tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Samoin ei kannata järjestää kokouksia, joilla ei ole selkeää asialistaa ja tavoitteita.
Avoimeen ajatteluun kuuluvat vielä joustavuustaidot. Miten kokeilut hälventävät epävarmuutta ja miksi epäonnistumiset luovat uutta? Yrittäjyyden määritelmissä kiteytyy monia avoimuuden, uuden luomisen ja kokeilemisen käytäntöjä. Peter Drucker onkin todennut, että yrittäjyys tarkoittaa kaikenlaisten uusien ideoiden ja toimintatapojen luomista ja kokeilemista. Kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja voidaan erehtymisten ja onnistumisten avulla löytää uusia ratkaisuja ja uudenlaisia löydöksiä. Voi sanoa, että halu kokeilla epävarmoja asioita ja oppia, niin onnistumisista kuin epäonnistumisista, ovat avoimuuden ja uuden luomisen ytimessä. Sen sijaan, että pyrkisimme varomaan epäonnistumisia, meidän pikemminkin kyseenalaistettava vallitsevia käytäntöjä, otettava rohkeasti riskejä ja etsiä ennakkoluulottomasti uutta. Uusilta ja tuntemattomilta alueilta on löydettävissä jotakin, mitä muut eivät ole vielä tunnistaneet.
Kirjan toisessa osassa syvennytään avoimeen toimintaan ja tarkastellaan neljää seuraavaa avoimuus-taitoa, jotka ovat tärkeitä toimittaessa yhä epävarmemmassa maailmassa. Kyseenalaistamistaidot ovat erityisen tärkeitä murrosaikoina. Kirjoittaja tarkastelee kyseenalaistamisen ilmiötä erityisesti ongelmien näkökulmista. Kyseenalaistaminen tarvitsee tuekseen keskustelua, jolla pyritään luomaan uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Näin tehdään Valiolla: ”Kannustamme kyseenalaistamiseen. Sen pariksi tulisi kuitenkin liittää myös toinen sana eli ratkaisukeskeisyys. Silloin kriittinenkin kommentointi on vastuullista. Pelkästä kriittisyydestä ei yleensä ole hyötyä”. Luovassa työssä on voitava keskustella avoimesti erilaisista vaihtoehdoista ja näkökulmista. Monimutkaisiin ongelmiin on vain harvoin esitettävissä nopeasti erinomaisia ratkaisuja. Yleensä niiden syntyminen edellyttää runsaasti aikaa syventymiseen ja pohdintaan.
Miten avoimuutta voi edistää yhdessä ja vuorovaikutuksessa? Käytännössä uusien ja vaikuttavien asioiden luominen on lähes aina yhteisöllistä. Luovat suurmiehet ja -naiset ovat nousseet maailman-maineeseen yleensä siksi, että he ovat osanneet koota ympärilleen oikeanlaisen tiimin, organisaation tai verkoston, joka on mahdollistanut menestymisen. Tällöin näiden yksilöiden taidoissa korostuu erityisesti se, että he osaavat innostaa ihmisiä sekä koota ja johtaa tiimejä. Lisäksi he ovat osanneet tukea ihmisten luovuutta innostamalla näitä vuorovaikutukseen ja ideoiden jakamiseen. Erityisen tärkeää on se, miten he kykenevät työskentelemään yhteistyössä ja avoimessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Luovaan vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen liittyvät kyvyt ovat yhä olennaisempi osa työelämässä menestymistä.
Vuorovaikutustaitoihin liittyy läheisesti kuuntelutaidot. Miten kuunnella uteliaasti ja kysyä tyhmiä? Hyvin menestyneitä tiimejä on todettu yhdistävän se, että ne kykenevät puhumaan avoimesti erilaisista hankalistakin ongelmista. Ne kykenevät yhdessä etsimään uusia tapoja oppia ongelmista ja hyödyntää niitä tulevaisuudessa. Aktiivinen kuunteleminen on sukua uteliaisuudelle. Esimerkiksi asiakkaiden kuunteleminen luo arvokasta ymmärrystä siitä, mitä maailmassa on tapahtumassa ja mitkä asiat tulevat olemaan eri aloilla kiinnostavia. Uusien kysymysten ja täsmentävien jatkokysymysten esittäminen on tärkeä osa kuuntelemista.
Viimeiset taidot kirjoittaja on nimennyt löytämistaidoiksi. Miten hyödyntää yllätyksiä, sattumuksia ja vastoinkäymisiä uuden luomisessa? Avoimuutta tarkastellaan serendipisyyden avulla. Termillä viitataan siihen, kuinka uusia ja hyödyllisiä asioita löytyy joskus yllättäen, onnekkaan sattuman kautta. Esimerkiksi
röntgensäteet, nitroglyseriini ja ilokaasu katsotaan keksityn vahingossa ja sattumalta, serendipisesti.
Serendipisyys edellyttää valmiutta ja taitoa tarkastella maailmaa avoimesti. Lisäksi tarvitaan kykyä tunnistaa yllättäviä tapahtumia, jotka voidaan johtaa uusiin ja hyödyllisiin lopputulemiin. Sattuman ajatellaan tällöin suosivan niitä, jotka ovat avoimia uusien tilanteiden esiin tuomille mahdollisuuksille ja kykenevät reagoimaan niihin. Mitkä ovat niitä ominaisuuksia ja taitoja, jotka yhdistävät yllättäviä löydöksiä tekeviä ihmisiä? Kirjallisuudessa heihin on liitetty sellaisia ominaisuuksia kuin valmistautuneisuus, valppaus, avoimuus, uteliaisuus, intuitiivisuus, joustavuus ja rohkeus. Lisäksi tarvitaan kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä sekä sinnikkyyttä vaikeuksien edessä. Työelämän periaatteet eivät kuitenkaan yleensä kirjoittajan mielestä tue serendipisyyttä. Monet työelämän tavat ja käytännöt ovat kuin luotuja tukahduttamaan luovuutta. Kirjasta selviää, miksi avoimuus on niin vaikeaa. Samalla myös selviää, millä eri tavoilla muutos kohti avoimuutta onnistuu. Erinomainen kirja, joka tukee Tiimiakatemia® -filosofiaa ja -käytäntöjä. 150 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2+I1+I2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Malmelin, Nando: Avoimuus uudelle – Tulevaisuuden avaintaito, Tammi 2023, suositus***, 2 pistettä, ISBN 978-952-370-152-6
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
