Miao: Kasvun asenne oppimisessa

Miten opimme tunnistamaan uusia oppimisen mahdollisuuksia siellä, missä aikaisemmin näimme esteitä? Miten hyödyllisiä haasteita voi huomioida oppimisen tukimuotojen kehittämisessä? Moni omaksuu koulu-uran varrella uskomuksia, jotka rajoittavat oppimisen mahdollisuuksia, nakertavat oppimisen iloa ja horjuttavat motivaatioita. Usein näiden uskomusten mukaan lahjakkuus on ominaisuus, johon harjoittelulle on vain vähän vaikutusta. On kuitenkin olemassa vaihtoehto – kasvun asenne. Kasvun asennetta kehittämällä saamme valmiuksia kohdata uusia oppimistilanteita. Oppimisen kannalta olennaista on usein kyky vaihtaa näkökulmaa joustavasti tarpeen mukaan. Tämä on hyvä suomalainen näkökulma Carol S. Dweckin ”Mindset” -kirjan ajatuksiin.

Oppiminen omaan tahtiin on ollut omalla urallani tärkeä oivallus, koska olen ollut aina itse hidas oppija. Tämä olikin yksi kulmakivi alun Tiimiakatemian opetussuunnitelmissa. Miten tämän ajatuksen voi toteuttaa? Silloin syntyi lähes 30 vuotta sitten ajatus kunkin oppijan omista lukuohjelmista ja -suun-nitelmista tiettyjen toimintatapojen mukaisesti. Samoin otimme käyttöön Ian Cunninghamin oppimis-sopimuksen, haasteen luomisen (kilvoittelutehtävän) ja monta muuta keinoa. En tiennyt silloin, että näitä asioita voidaan kutsua kasvun ajattelun periaatteeksi. Tämän vuoksi tämän kirjan lukeminen sytytti monia jo sammumispisteessä olevia lamppuja. 

Koulussa varsinkaan hidas oppija ei välttämättä saa tilaisuuksia tuntea itseään taitavaksi ja päteväksi, koska hänen voi olla vaikea oppia asioita ennalta määrätyssä tahdissa. Usein hidas oppija turhautuu verratessaan omaa etenemistään ryhmän nopeimpiin oppijoihin. Onnistunut oppiminen ei vaadi loikkaa suoraan syvään päähän, sillä nykyisten potentiaalisten taitojen välissä on myös vyöhyke, jolla ilmasto oppimiselle on juuri suotuisa. Lev Vygotski nimesi tämän alueen lähikehityksen vyöhykkeeksi. Tässä oppija pystyy ratkomaan nykyistä kykytasoaan monimutkaisempia ongelmia sekä oppimaan vaativampia taitoja toisten ihmisten ja heiltä saamansa tuen, ohjauksen ja palautteen avulla.

Keskustelu erilaisista lahjakkuususkomuksista sekä epämukavuusalueen ja lähikehityksen vyöhykkeen välisistä eroista voi auttaa oppijaa ymmärtämään, että muiden etenemistahdin tuijottelu on oman oppimisen kannalta turhaa. Sen sijaan huomiota voi ohjata esimerkiksi siihen, mitä muilta on mahdollista oppia ja miten voi olla avuksi muille. Oppijaa kannattaa kannustaa asettamaan omia oppimistavoitteita sekä arvioimaan etenemistään esimerkiksi omaehtoisen oppimispäiväkirjan avulla.

50 kolahdusta. Y1+Y2.

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen


Kirjan tiedot

Miao, Minna: Kasvun asenne oppimisessa, PS-kustannus 2021, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-952-370-161-8

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.

Johannes Partanen

Johannes Partanen

Artikkelin kirjoittaja on intohimoinen lukija, opetusneuvos ja Tiimiakatemian perustaja. Urallaan tiimioppimisen ja tiimivalmentamisen kehittäjänä Johannes on ammentanut kirjoista lukemattomia ideoita ja ajatuksia työhönsä.

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.