Kirja keskittyy sisäisen yritysvalmennuksen ja muutoshankkeiden kehittämiseen suunnitteluhetkestä aina toteutukseen ja muutoksen tekemiseen arjessa. Kirjassa on neljä pääteemaa: valmennusmuotoilu, valmennettava, valmentaja ja organisaatio. Vaikuttava valmennus on prosess, joka kulminoituu kolmeen kohteeseen: asioihin, jotka tapahtuvat ennen (pre) varsinaista kohtaamista, varsinaisen kohtaamisen aikana tapahtuviin asioihin (act) ja varsinaisen kohtaamisen jälkeen tapahtuviin asioihin (post). Vaikut-tavan valmennuksen keskiössä on ymmärtää valmennus matkana, joka aloitetaan yhteisesti määritellystä lähtötilanteesta ja jossa edetään kohti yhteisesti ymmärrettyä tahtotilaa. Painopiste dialogissa on aktiivisessa ajattelussa ja tekemisessä.
Kuuluisimpia tekemistä tukevia teorioita on 10-20-70-malli, jonka luvut kuvaavat eri ympäristöissä tapahtuvaa oppimista. Ainoastaan 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisissa valmennuksissa tai seminaareissa tietoa vastaanottamalla, 20 % tapahtuu palautteen ja dialogin välityksellä sekä seuraamalla kollegan tekemisiä työpäivän aikana. Valtaosa eli 70 % oppimisesta tapahtuu tekemällä itse ja tarttumalla työhön kuuluviin haasteisiin. Kirjoittajan mielestä kaikki valmennuksen mahdollisesti passivoivat toimintatavat tulisi muuttaa virikkeellisiksi, olipa kyseessä sitten kahdenkeskinen valmennusmatka tai ryhmälle suunniteltu muutosvalmennus.
Ammattitaitoisella valmentajalla on valmennusfilosofiansa lisäksi perussetti työvälineitä, joita hän käyttää viemään muutosta halutulla tavalla eteenpäin: analogisia, digitaalisia ja hybridiratkaisuja, oppimisanalytiikkaa, valmennusmenetelmiä ja datan keräämiseen liittyviä sovelluksia. Kaiken tämän keskellä tulee muistaa olennainen sääntö: työvälineiden tarkoitus ei ole olla keskiössä vaan auttaa saavuttamaan haluttu muutos vaikuttavasti ja pysyvästi. Valmennusmuotoilussa erilaisia työvälineitä
hyödyntämällä pystyy taikomaan valmennettaville jo tutuiksi tulleista asioista jotain tuoretta. Tuplawarmistamisessa kysytään aina: Mikä on tänään kohtaamisessamme se asia, jonka vien osaksi arkea? Miten muotoilen tämän tavoitteeksi? Mitä tekemällä pääsen tavoitteeseen? Mistä tiedän, että olen onnistunut?
Jo Sokrates aikoinaan määritteli hyvän valmentajan. Hyvä valmentaja on kuin paarma; pistää kovaa ja terävästi. Hyvä valmentaja on myös kätilö; hän auttaa oppilaitaan synnyttämään jotain uutta. Ja kolmanneksi, hyvä valmentaja on kuin pitojen järjestäjä, joka luo tilaisuuden tunnelman. Mikko on erinomaisesti lisännyt neljännen ominaisuuden, josta Sokrates tuskin on pahoillaan. Nimittäin vaikuttavassa valmennuksessa valmentaja on myös kuin majakka. Hän valaisee matkalaisen taivalta kohti tahtotilaa. Valmentajan tulee myös uskoa omaan valmentajafilosofiaansa. Ihmisiä ei tule päästää liian helpolla. Heidät tulee panna ajattelemaan muutosta ja valmennuksen oppeja itsearvioinnin näkökulmasta. 80 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+TV.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Ojanen, Mikko: Valmennatko vaikuttavasti? Kaswu 2020, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-952-94-3686-6
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
