Mitä tapahtuu, kun yhdistetään henkilökohtaiset päiväkirjamerkinnät, johtamisen opas ja tosielämän opit luovuudessa kasvamisessa? Syntyy tämä Timo Kiurun kirja. Kirjoittaja on kansainvälisesti palkittu, globaalisti työskentelevä luova johtaja. Millaista on luovan johtajan työ? Tapaamisia Hollywood -elokuvien tuottajien kanssa, bileitä Pariisin muotiviikoilla, luksushotelleja, lentokenttiä ja parrasvalojen säihkettä. Tämä kirja ei kerro niistä, vaan siitä, mihin ne tilanteet ovat johtaneet. World Economic Forumin raportin mukaan tärkeimmät tulevaisuuden työtaidot ovat monitahoisten ongelmien ratkaisu, kriittinen ajattelu ja luovuus. ”Hyvässä elämässä on kysymys siitä, että tehdään merkityksellisiä asioita itselle tärkeiden ihmisten kanssa.”
Kirjoittaja uskoo, että yhä useammassa organisaatiossa tulee olemaan luovuudesta vastaava johtaja. Joku tulee vastaamaan täysipäiväisesti luovuutta tukevan infrastruktuurin kehittämisestä, innovaatiohankkeista ja siitä, että saadaan ihmiset välittämään entistä enemmän. Innovatiivisen työyhteisön vastakohta on yritys, jossa ihmiset toteavat olevansa ”vain töissä täällä”. Etenkin tänä päivänä luovan johtajan vastuulla on mahdollistaa syväajattelua tiimissään. Aivoriihet ovat usein pintapuolista heittelyä. Kaikkea luovaa työtä ei siis missään nimessä pidä kirjoittajan mielestä tehdä ryhmissä, mutta vain yhdessä tekemällä on mahdollista tehdä raakileista täysimittaisia. Johtajan painavin vastuu on poistaa epämääräisyyttä. Johtaja tuo selkeyttä, silläkin uhalla, että hän saattaa olla väärässä. Johtaja suojelee tiimiään, jotta heidän on mahdollista paneutua ongelmaan, joka tulisi ratkaista.
Kulttuuria ei voi johtaa, mutta sitä voi muokata. Esimerkin antaminen on edelleen vahva rohto johtamisen ja kulttuurin muokkaamiseen. Juuri siitä syystä lukuohjelmat ovat tärkeitä. Kun tiimivalmentaja luetuttaa tiimillään tietyt teokset, joista tulee tiimin ”pyhät kirjat”. Juuri näin voidaan yrittää muokata kulttuuria. Kaikki kasvu lähtee halusta muutokseen. Luovuus on kykyä nähdä ja halua tehdä asiat entistä paremmin. Luova ihminen haluaa luoda ja muuttaa asioita. Luovuutta ei ole ilman kykyä unelmoida. Yrityksen johtaminen on nähty usein kasvun johtamisena. Yrityksen kasvu lähtee yksilön kasvusta. Siitä, että joku unelmoi, päättää tehdä jotain paremmin. Johtaminen on sitä, että saa ihmiset haluamaan muutosta, ei sitä, että heidät komennetaan muuttumaan.
Kirjoittaja tuo hyvin esiin arvojen tärkeyden. Häntä on häirinnyt se, kuinka yritykset suhtautuvat pakkomielteisesti tulevaan: kuukauteen, vuosineljännekseen, vuoteen tai vuosiin. Pitäisi ennemmin katsoa ajassa taaksepäin kuin eteenpäin. Jos olemme toimineet arvojemme mukaisesti, olemme menestyviä. Kirjoittaja on määritellyt menestyksen arvojen mukaan toimimiseksi. Peiliin katsominen määrittää, oletko toiminut arvojesi mukaisesti vai et. Silloin tämä päivä on tärkeämpi kuin huominen. Arvoissa on kyse siitä, miten ne on alusta lähtien rakennettu. Patagonia® on oiva esimerkki arvoihin perustuvasta liiketoiminnasta, joka ei ole pelkkää sanahelinää. Myös Tiimiakatemia® on tästä hyvä esimerkki.
Arvoja täydentävät periaatteet ovat erittäin tärkeät ohjaamaan ajattelua ja toimintaa. Olosuhteitten muuttuessa periaatteet pysyvät. Siksi yritysten pitäisi määrittää periaatteensa ehkä mieluummin kuin arvonsa. Arvoista on usein tullut pelkkää sanahelinää. Ei Raamatussakaan puhuta 10 arvosta, vaan 10 käskystä. Google on määritellyt 10 periaatetta, jotka he ovat nimenneet: ”Ten things we know to be true”. Näitä heidän periaatteensa ovat esimerkiksi: Keskity aina ensin käyttäjään. Parasta on keskittyä yhteen olennaiseen asiaan ja osata tehdä se äärimmäisen hyvin. Hyvääkin pitää parantaa. Jokaiselle tiimille pitäisi olla selvää, mitkä tämän porukan periaatteet ovat. Yrityksen lupaus ja sen periaatteet kulkevat käsi kädessä. Ne ovat innovatiivisuutta ruokkivan yrityskulttuurin perusta.
Kulttuuri ja innovaatio ovat liike-elämän trendisanoja. Innovaatiolla tarkoitetaan uutta tai uudistettua tuotetta ja palvelua, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. Kulttuuria on taas se, miten yrityksessä käyttäydytään, kun pomot ovat poissa. Kulttuuri määrittää sen, mitä työpaikalla pidetään normaalina. Polttava kysymys: Miten syntyy kulttuuria, jossa jatkuvasti luodaan uutta ja parannetaan vanhaa? Kirjoittajan mukaan kuulee monenlaista neuvoa: pitää kannustaa, olla vaoin, ottaa kaikki mukaan ja näyttää esimerkkiä. Hän arvelee, että luovat ihmiset ovat luovia missä tahansa ympäristössä ja minkälaisessa tiimissä hyvänsä. Se on eri asia, tulevatko he kuulluksi tai voivatko he hyvin. Uuden luominen voi lähteä pelkästään yksilöistä, ei pomojen komentelusta. Yritysjohdon tulevaisuutta on kirjoittajan mielestä innovaatiohankkeiden johtaminen, luovan työn infrastruktuurin kehittäminen – ja yrityskulttuuriin vaikuttaminen.
Innovaatio- ja käännytyskulttuuri kulkevat käsi kädessä. Ne ovat identtisiä kaksosia. Ihmisiä pitää jatkuvasti muistuttaa siitä, mistä pitää välittää, sillä asiat eivät pysy ihmisten mielessä. Innovatiivista yrityskulttuuria ei voi luoda, jos yritys ei panosta markkinointiin ja täten luo käännytyskulttuuria. Käännytyskulttuuria rakennetaan ensin työntekijöille, sitten uskollisimmille asiakkaille ja vasta lopulta niille, jotka eivät ole vielä kääntyneet.
30 kolahdusta. Y1+Y+Y3+J1+J2+I1+I2+A3+A2+A1. Aivan käsittämättömän ihana lukukokemus.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Kiuru, Timo: Päiväkirja luovuudesta ja luopumisesta, Cozy Publishing 2019, suositus**, 1 piste, ISBN 978-952-7054-91-8
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
