Piha, Kirsi: Millään ei ole mitään merkitystä – paitsi jos on

Ihminen ja tiimit pystyvät ihmeisiin, kun niillä on merkitystä. Merkityksettömyyden tunne taas johtaa yksinäiseen ja turhauttavaan puurtamiseen ja uupumiseen. Ihminen luo merkitystä sosiaalisessa kontekstissa, suhteessa toisiin ja itseensä. Merkityksellisempi työelämä syntyy, kun muistamme, että ihminen hakee luontaisesti yhteyttä muihin. Inhimillinen kukoistus taas syntyy ihmissuhteista. Ihmissuhteissa ja organisaatiotasolla yritykset siirtyvät kapeasta omistaja-ajattelusta sidosryhmä-ajatteluun. Kirjoittaja tarkastelee merkitystä kolmella tasolla, ihmisen, työntekijän ja yrityksen näkökulmasta. Tämä on kirja (työ)elämän tarkoituksesta.

Merkityksestä ja tarkoituksesta voi puhua monella eri tavalla ja monen kuuluisan ajattelijan sanoilla.

Esimerkkinä voi tässä olla Viktor Frankl. Hänen mielestään on kolme tapaa löytää elämälle merkitys:

1)  Toiminta: työ, joka elää oman elämän jälkeenkin. 2) Arvostaminen: luonnon, taiteen ja ihmisen. 3) Sopeutuminen ja reagointi: kuinka ihminen sopeutuu ja reagoi elämään, joka väistämättä tuottaa niin pettymyksiä kuin ilojakin. Tästäkin näkökulmasta on kirjoittajan mielestä ihan perusteltua puhua työn merkityksellisyydestä, myös vaatia sitä.

Luvun viisi (Muut ihmiset – uhka ja mahdollisuus) alussa kirjoittaja siteeraa Simone Beauvoiria:”One’s life has value so long as one attributes value to the life of others, by means of love, friendship, indignation, and compassion.” Sosiaalinen konteksti on ihmiselle tärkeä ja ulkopuolelle jäämisellä on myrkyllinen vaikutus. Tarve sosiaalisiin kontakteihin, yhteisöön kuulumiseen, on nimenomaan tarve, ei pelkkä halu. Psykiatri Alfred Adler esittää, että ihmisen elämän kolme keskeistä tavoitetta tai tehtävää ovat ammatinharjoittaminen, rakkaus ja seksi sekä suhteet muihin ihmisiin. Toisin sanoen kaikki inhimilliseen elämään liittyvät keskeiset asiat ovat sosiaalisia haasteita. Tiimiytyminen ja yhdessä tekeminen ovat meille paitsi palkitesevaa ja luontevaa myös välttämättömämpää kuin koskaan. Globaalit haasteet edellyttävät meiltä yhteistoimintaa.

Kirjoittaja arvioi, että organisaatioiden on käytävä sisäistä keskustelua liittyen omaan olemassaolonsa tarkoitukseen ja luotava sen perusteella tosi tarina, joka kestää tulevaisuuteen ja jossa me ihmiset haluamme olla mukana. Se edellyttää sisäistä työtä, jossa käydään kolmenlaisia keskusteluja: 1) Keskustelu menneen kanssa – organisaation perustaminen, lähtökohta ja identiteetti sekä tarinat, joita se itsestään, myös itselleen, kertoo. 2) Keskustelu nykyisyyden kanssa – millaisella kulttuurilla organisaatio toimii, mitkä ovat sen arvot, arvomaailma ja tapa toimia. 3) Keskustelu tulevaisuuden kanssa – miltä tulevaisuus ylipäänsä näyttää, entä mikä on meidän roolimme ja tehtävämme siinä.

Kirjoittaja tuo työn merkityksen esille seuraavissa luvuissa otsikoilla: Miksi? Miten? Kenelle? Nyt olemme tilanteessa, jossa maailman kantokyky on saavuttanut aivan uudenlaisen äärirajansa ja kuluttajien odotukset palavan planeettamme keskellä ovat kiristyneet. Ja kiinnostavaa on myös se, että yritysmaailman kärkinimetkin ovat alkaneet vaatia muutosta. Kirjoittaja uskoo, että olemassa olon tarkoitus, ”purpose”, on erilaisessa asemassa kuin aiemmat johtamisfilosofian tilapäiset tuulet. Kompleksisessa maailmassa mustien joutsenten (Nassim Taleb) parvi käy päälle voimalla – mm. pandemia, luonnonkatastrofit, ilmastokriisi, Venäjä jne. Koko bisnesympäristö on muuttunut perusteellisella tavalla.

Teemme työtä asiakkaillemme. Tämäkin ajatus voidaan nähdä tänä päivänä monipuolisemmin. Tarkoituksena voisi olla esimerkiksi tiimi. Sen sijaan, että vertaamme itseämme muihin ja koemme merkityksettömyyttä, meidän kannattaisi kirjoittajan mukaan suunnata palvelemaan muita, sillä sitä kautta syntyy merkitystä puolin ja toisin. Tiimi on joukko yhteisellä seikkailulla, joka parhaimmillaan voi vahvistaa, innostaa ja energisoida, mutta pahimmillaan latistaa, dismotivoida ja luoda epäilyjä omasta osaamisesta ja identiteetistä. Tiimi on organisaation tärkein yksikkö. Tiedämme, että tiimi on myös tärkeä työkalu. Ihmisellä on sisäinen pyrkimys autonomiaan ja itsemääräämisoikeuteen mutta myös yhteyteen toisten ihmisten kanssa. Onnistuvan tiimin ilmentymä on yhteinen jaettu olemassaolon tarkoitus, johon yksilöt voivat kiinnittyä henkilökohtaisesti itselleen syvemmillä omilla merkityksillä.

Ohessa on muutamia huomioita kirjasta. Kirjan lukeminen oli minulle hauska yllätys. Aivan kuin olisin kerrannut yhdellä silmäyksellä kaikki ne viime vuosina lukemani tämän kirjan aiheisiin liittyvät sadat ammattikirjat. Siksi tulikin peräti 280 kolahdusta. Onko sillä kuitenkin jotain merkitystä? Y1+Y2+Y3+J1+J2+TV.

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen


Kirjan tiedot

Piha, Kirsi: Millään ei ole mitään merkitystä – paitsi jos on, Alma Talent 2022, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-952-14-4054-0

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.

Johannes Partanen

Johannes Partanen

Artikkelin kirjoittaja on intohimoinen lukija, opetusneuvos ja Tiimiakatemian perustaja. Urallaan tiimioppimisen ja tiimivalmentamisen kehittäjänä Johannes on ammentanut kirjoista lukemattomia ideoita ja ajatuksia työhönsä.

Facebook
Twitter
LinkedIn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *