Tähän kirjaan törmää tänä päivänä aina kun puhutaan nettopositiivisuudesta tai erityisesti niistä yrityksistä, jotka pyrkivät antamaan enemmän takaisin kuin ottavat. Kirjan on kirjoittanut entinen Unileverin toimitusjohtaja yhdessä kestävän kehityksen arvovaltaisimman asiantuntijan kanssa. Heidän mielestään yritysten täytyy mieluummin korjata maailman ongelmia kuin luoda niitä lisää. Yhdessä he näyttävät kuinka yritykset voivat tulla nettopositiivisiksi. Kyseessä olevat yritykset ovat innovatiivisia, rakentavat luottamusta, kiinnostavat parhaita yksilöitä, ihastuttavat asiakkaita ja varmistavat kestävän menestyksen kaikille meille auttamalla luomaan terveempiä yhteisöjä ja ennen kaikkea terveemmän planeetan. Kirjassa esitetty malli on kehitetty hollantilaisessa maailmanlaajuisessa Unilever -yhtiössä Paul Polmanin toimitusjohtajakaudella.
Nettopositiivinen yritystoiminta palvelee muita. Se seuraa maailman vanhinta kultaista sääntöä: Tee muille sitä mitä haluaisit itsellesi tehtävän. Kirjoittajien visio on se, että nettopositiivinen yritystoiminta parantaa meidän jokaisen hyvinvointia kaikilla tasoilla. Tämä kirja ei ole yksityiskohtainen kertomus esimerkiksi hiilineutraalien tavoitteiden saavuttamiseen. Sen sijaan kirjan tavoitteena on muutos kohti uudenlaista normaalia toimintaa, jossa samalla saavutetaan tämän hetken elintärkeät tavoitteet planeettamme pelastamiseksi.
Nettopositiivisilla yrityksillä on viisi tärkeää tavoitetta. Tärkeintä on ottaa vastuu tulevaisuudestamme kaikkine vaikutuksineen ja seurauksineen. Toiseksi on työskenneltävä pitkällä tähtäyksellä yritysten ja yhteiskunnan hyväksi. Kolmanneksi on luotava positiivisia tuloksia, jotka hyödyttävät vähitellen kaikkia sidosryhmiä. Neljäs tavoite on ajatella osakkeiden arvonnousu tuloksena hyvästä toiminnasta sen sijaan, että ajattelisi sitä tavoitteena. Esimerkiksi neljännesvuosikatsaukset on lopetettava. Viidenneksi on ryhdyttävä systeemisiin muutoksiin, joka tarkoittaa vaikuttamista juurisyihin esimerkiksi elintarvikealalla ruuan tuhlaamiseen ja oikeisiin ravintoarvoihin.
Johtamisessa nettopositiiviset yritykset haluavat kannustaa rohkeaa ja huoltapitävää johtamista. Anita Roddick totesi jo aikoinaan, että yrityksiä olisi johdettava rakkaudella ja huolenpidolla (love and care). Kaikista hyveistä tärkein on rohkeus, koska ilman sitä emme voi harjoittaa johdonmukaisesti muita hyveitä. Mielestäni kirjassa tulee esiin palveleva johtajuus, jossa on pyrkimyksenä tehdä parhaansa ja tavoitella johtamisen vaativinta tasoa, halua palvella. Johtajan on autettava löytämään yrityksen tarkoitus (purpose). Ihmisillä, joilla on tarkoitus, he ponnistelevat eteenpäin. Brändit, joilla on tarkoitus, kasvavat. Ja yritykset, joilla on tarkoitus, ovat kestäviä ja pitkäikäisiä.
Kirjan loppupuolella käsitellään asioita, joista kukaan ei halua puhua, mutta joista puhumista ei voi vältellä. Lukujen alussa on tunnettujen henkilöitten sanontoja. Hyvin osuvasti tähän asiaan sanoo James Baldwin: ”Not everything that is faced can be changed. But nothing can be changed until it is faced.”
Varsinkin suuryrityksillä on maailmanlaajuisesti usein ongelmia seuraavissa asioissa: 1) Verojen maksu 2) Korruptio 3) Johtajien ylikorkeat palkat 4) Maksut tuntemattomille osakkeenomistajille 5) Huonosti valmistellut hallitukset 6) Ihmisoikeudet ja työolot 7) Lobbaus erilaisiin kaupan komiteoihin 8) Raha ja vaikutusvalta politiikassa 9) Laajempi erilaisuuden hyväksyntä. Kirjoittajat esittävät näihin kaikkiin arkoihin asioihin hyviä ratkaisuja. Teemana kaikissa edellä mainituissa on läpinäkyvyys.
Kulttuuri muodostaa kaiken liiman. Arvojen on toimittava käytännössä syvällä organisaatiossa ja kaikissa yrityksen brändeissä. Kulttuuri pitää arvot liikkeellä. Jos arvot ovat ydinuskomuksia ja tarkoitus (purpose) vastaa kysymykseen ”miksi?”, silloin kulttuuri on se, joka näyttää kaiken käyttäytymisessä. Se on yrityksen kaikkien uskomusten kokonaisuus pantuna käytäntöön yhtenäisesti. Kun arvot, tarkoitus ja kulttuuri ovat yhtenäiset, silloin yrityksestä tulee paikka, jossa ihmiset haluavat työskennellä. Se on paikka, jossa jokainen voi kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Paras perintö, jonka toimitusjohtaja voi jättää jälkeensä lähtiessään ovat syvällä olevat arvot, joiden tuloksena on vahvempi kulttuuri ja paremmat ihmiset kuin hänen saapuessaan yritykseen. Mielestäni nettopositiivisuus on selvästi mennyt eteenpäin 2010 luvun kestävän kehityksen ajatuksista (sustainability). Se on laajentanut yritysmaailman ajattelua kohti kokonaisvastuuta yhteiskunnan kehittämisessä. 160 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Polman, Paul & Winston, Andrew: Net Positive – How Courageous companies Thrive by Giving More Than They Take, HBR Press 2022, recommendation**, 3 points, ISBN 978-1-64782-473-0 (engl.)
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
