Salosen, Kurenlahden & Jaaksin kirja on kestävyyskysymyksiin perehtyneiden tutkijoiden ajankohtainen puheenvuoro ihmisen mahdollisuuksista ottaa haltuun oma kertomuksensa epävarmana näyttäytyvän tulevaisuuden edessä. Tämän kirjan voima on myönteisissä tulevaisuuskuvissa, jotka antavat muodon muutokselle ja samalla kyseenalaistavat vallitsevien ajattelu- ja toimintamallien mielekkyyttä. Teoksessa etsitään polkuja kohti elämän kukoistusta ennakkoluulottomalla otteella kohti tieteiden, taiteiden ja eri alojen rajapinnat ylittävää järjestelmätason ymmärrystä. Teos antaa näkymän hyvään tulevaisuuteen rakkauden ja valon kannattelemana.
Emme elä elämän tarkoituksiamme yksin, vaan yhdessä. Ihminen on toista tarvitseva olento, joka etsiytyy vuorovaikutukselliseen suhteeseen ympäröivän todellisuuden kanssa. Voimme tarkastella epävarmaa tulevaisuutta mahdollisuutena suunnan tarkistamiseen. Siinä on kyse erilaisten arvojen varaan rakentuvien tulevaisuuskuvien vertailusta. Tulevaisuus ei tule annettuna vaan sellaisena, millaiseksi me ihmiset sen rakennamme.
Kutakuinkin kaikki maailman ihmiset ovat pohjimmiltaan samaa mieltä siitä, miltä myönteinen kehitys voi näyttää. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi seuraavista kirjassa esitetyistä konkreettisista päämääristä: terveys on toivottavampaa kuin sairaus, elämä on toivottavampaa kuin kuolema, rauha on toivottavampaa kuin sota, toivo on toivottavampaa kuin epätoivo, hyvyys on toivottavampaa kuin pahuus, reiluus on toivottavampaa kuin epäreiluus, luottamus toivottavampaa kuin epäluulo, viisaus on toivottavampaa kuin typeryys, tieto on toivottavampaa kuin tietämättömyys ja samanarvoisuus on toivottavampaa kuin eriarvoisuus.
Tulevaisuuskestävät tuotteet ja palvelut saavat kaikki osapuolet kokemaan voittajuutta. Jaettu arvon tuottaminen auttaa tunnistamaan, miksi organisaatio on olemassa. Jaettu arvo syntyy siitä, että yrityksessä tunnistetaan sen tuote- ja palvelukehityksen olevan osa yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista. Yhteishyötyihin tähtäävän yrityksen työntekijä voi kokea olevansa muuttamassa maailmaa oman työnsä kautta, mikä lisää työhön sitoutumista ja parantaa sisäistä motivaatiota. Ja vieläkin enemmän: yrityksen tuotteet ja palvelut herättävät luottamusta meissä kansalaisissa, sillä niiden arvo tunnistetaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Jaettua arvoa luova taloudellinen toimeliaisuus tähtää siis koko yhteiskunnan kukoistamiseen.
Lähtökohtaisesti kaikki edistys, eteenpäin meneminen ja myönteinen yhteiskunnallinen muutos perustuu rohkeuteen kyseenalaistaa nykyistä tarkastelemalla sitä uusin silmin. Tarvitaan paitsi joukko eri tavoin ajattelevia ihmisiä myös hyväksyvä ilmapiiri, jossa yllättävätkin uudet suunnat ovat mahdollisia seuraaville askelille. Näin syntyy rohkeaa ajattelua, jossa on uudistavaa ja maailmaa muuttavaa voimaa. Edistys ilmenee innovaatioina, jotka kehittyvät ihmisten, asioiden ja ilmiöiden leikkauspisteissä – ei kenenkään maalla. Näyttää siltä, että maailman katseleminen itselle vieraista näkökulmista on ratkaisu kaikkiin ihmisenä oleviin haasteisiin. Toisenlainen ei siis ole uhka vaan mahdollisuus. Miksi? Siksi, että myötätuntoinen toisen asemaan asettuminen on moraalin edellytys, uusien ideoiden lähtökohta ja oman elämän merkityksellistäjä.
Ensiksi toisen asemaan asettuminen on edellytys sille, että sopu säilyy. Toiseksi ilman uuteen toisenlaiseen tähtäämistä ei mikään muutu. Uudet ideat ja luovat ratkaisut rakentuvat siten, että peilaan omia käsityksiäni sinun käsityksiisi ja inspiroiden niistä. Kolmanneksi olemassaolon tarkoituksen puuttuminen on yltäkylläisyydessä elävän ihmisen syvin kriisi. Merkityksen ja tarkoituksen tavoittaminen tälle hetkelle on loppujen lopuksi kiinni siitä, kuinka mieltää itsensä kytkeytyneeksi ympärillään olevaan maailmaan. Vahvuuksien varaan rakentuva yhteisö on luja. Täydellisessä urheilujoukkueessa, koululuokassa, työpaikan tiimissä tai vaikkapa perheessä on mahdollista kokea: arvostusta ja kunnioitusta, pätevyyttä ja osaamista, liittymistä ja kuulumista, itsensä ylittämistä ja likoon laittamista, haltioituneisuutta ja elinvoimaisuutta ja mielen ylevöitymistä.
Merkitykselliseksi koetulla työllä on selkeä tarkoitus, joka on niin suuri, että se pystyy tarjoamaan kokemuksia elämän arvokkuudesta. Työn tarkoituksen tunnistaminen on tullut yhä ajankohtaisemmaksi myös siksi, että omalla työllä aikaansaadut asiat ovat usein hankalia näyttää toteen. Onnistuneen elämän mittarina vahvistuu tulojen ja omistamisen jatkuvan lisäämisen sijaan aineeton pääoma. Voimia suunnataan kuluttamisen maksimoimisesta yhä enemmän ihmisten välisten suhteiden rakentamiseen, henkisen pääoman rakentamiseen sekä kulttuurihyvinvointiin, joka perustuu jokaisessa ihmisessä olevaan kauneudentajuun, kuvittelukykyyn ja moraaliseen mielikuvitukseen.
Myös työtehtävästä toiseen siirrettävien taitojen merkitys kasvaa, sillä toisia ammatteja poistuu ja uusia tulee tilalle. Alalle kuin alalle soveltuvia siirrettäviä taitoja ovat sellaiset taidot, jotka eivät ole ammattispesifejä, vaan jotka soveltuvat useissa eri ammateissa toimimiseen. Käytännössä kyse on vuorovaikuttamisesta, ongelmien luovasta ratkaisemisestä ja itsesäätelystä – oman motivaation ohjaamisesta. Myös oppimaan oppiminen edustaa tällaista tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa osaamista. Aivan ilmeisesti tulevaisuudessa vapaaehtoistyö, palkkatyö ja yrittäjänä oleminen lähenevät toisiaan.
Enemmän kuin koodaajia tarvitaan niitä, jotka kuvailevat sen maailman, jota koodin avulla kannattaa rakentaa. Toisin sanoen ihmiskunnan ongelmien ratkaisut löytyvät lopulta meistä ihmisistä. Ihminen on se, joka muutossuunnan visioi ja muutoksen toteuttaa. Jotta tämä olisi mahdollista, tarvitaan kuvittelukykyä, jolla luovuutta houkutellaan esiin. Kuvittelukyvyn avulla ihmisen on mahdollista liikkua eilisen, nykyhetken ja tulevaisuuden välillä aivan niin kuin haluaa – ketterästi ilman esteitä.
Sivistysyhteiskunta on yhteiskunta, joka perustuu kansalaistensa täydeksi ihmiseksi tulemiseen. Ilman sivistyneitä kansalaisia ei ole kukoistavia yhteiskuntia. Kukoistavassa yhteiskunnassa erilaisilla ihmisillä on toisiaan täydentävät paikat ja roolit. Jokaisessa ihmisessä on jotakin pysäyttävän hyvää ja kaunista. Mikään taho ei yksin ole niin voimakas, että se saisi tarvittavan muutoksen aikaan. Yhdessä se on kuitenkin mahdollista. Kirjoittajien mielestä Suomi on oppimisen suurvalta. Meidän kaikkien mielestä Suomi on pian maailman tiimioppivin maa.
125 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+TV
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Salonen, Arto O. & Kurenlahti, Mikko & Jaaksi, Ari: Rakkautta ja valoa – Tie hyvään tulevaisuuteen, Docendo 2021, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-952-291-977-9
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
