Rantanen: Tunnelmajohtaja

Matka tunnelmajohtajaksi alkaa tutustumalla tunnelman elementteihin: mitä kaikkea pitää johtaa, jos haluamme johtaa tunnelmaa? Tutustumme Marjo Rantasen kirjassa omaan ajattelu- ja toimintatyyliin pohtimalla, kuka olen ja mikä minua erityisesti kiinnostaa. Yritykset, jotka ohittavat erilaisuuden merkityksen ja kouluttavat ihmisille vain uusia toimintamalleja, eivät onnistu saavuttamaan pysyvää muutosta omassa yhteisössä. Jos ohitamme tunnelman ajattelun vaikutuksen, palaamme aina takaisin vanhaan muutama kuukausi kick offien jälkeen. Tunnelma suomalaisena sanana on vaikea kääntää muille kielille. Kokemus tunnelmasta on yhdistelmä ajatuksia, aistihavaintoja ja tunteita, jotka syntyvät, kun olemme vuorovaikutuksessa ympäristön, toimintatapojen ja toisten ihmisten kanssa.

Tärkeimmät omaksuttavat askeleet matkalla tunnelmajohtajaksi ovat:

1) Tunnelman elementit
2) Oma tyyli johtaa tunnelmaa
3) Toisten johtaminen
4) Miten olla paras versio itsestä.

Tunnelmaan liittyvät omat elementtinsä. Kun hallitsemme tarvittavat, voimme kehittyä tunnelmajohtajina ja nostaa toimintamme uudelle tasolle. Saamme hyvästä tunnelmasta energiaa ja onnistumme paremmin siinä, mitä ikinä teemmekin. Tunnelman elementtejä ovat ympäristö, tapa toimia ja ihmiset. Kun haluamme johtaa tunnelmaa, pitää johtaa näihin elementteihin liittyvää ajattelua, aistihavaintoja ja tunteita. Jokaisella meillä on oma tyylimme, joka on kehittynyt ajan saatossa. Hyvä tunnelmajohtaja on kiinnostunut ihmisistä yksilöinä sekä jokaisen omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista. Tärkein ominaisuus menestyvälle tunnelmajohtajalla on aina olla oma itsensä.

Tunnelmajohtaminen on myös konseptijohtamista, jossa johdamme kolmea osa-aluetta: 1) toimintaympäristöä eli miljöötä 2) toimintamalleja eli prosesseja 3) ihmisiä ja mitä tapahtuu ihmisten kesken. Onnistunut ympäristö luo tavoiteltua vireystilaa ja jättää tilaa ajattelulle ja tekemiselle. Hyvä ympäristö vähentää stressiä, edistää oppimista ja nostaa sopivasti vireystilaa. Digitaaliset kanavat tehostavat tiedonkulkua, mutta tunnelman kannalta ne kaventavat inhimillisiä kokemuksia, oivalluksia ja toisesta ihmisestä inspiroitumista. Kun kohtaamme ihmisiä naamatusten, voimme hyödyntää parhaiten tunnelman kaikkia elementtejä.

Tapa toimia ja erilaiset prosessit vaikuttavat tunnelmaan, mutta myös tunnelma ohjaa prosessien suunnittelua. Prosessi tarkoittaa jonkin toiminnan tai ajattelun edistymistä. Prosessilla on aina jokin tavoite ja siihen liittyvät välitavoitteet. Prosessi pitää sisällään sarjan toimenpiteitä ja tekemisen järjestyksen, joiden avulla syntyy tavoiteltu lopputulos. Prosessin avulla voimme määrittää tekemisen (tai ajattelun) resurssit, kuten käytettävissä olevan ajan, tilan, asiantuntijuuden ja kehittämisen. Prosessit ovat inhimillisen työn tulosta, jolloin ne paitsi luovat tunnelmaa, ovat myös hyvän tai huonon tunnelman tulosta. On selvää, että tulevaisuuden johtaminen on enemmän ja enemmän valmennettavan rinnalla kulkemista ja paitsi taitojen, myös henkisen kyvykkyyden kehittämistä.

Tunnelman elementeistä on tärkein ihmiset. Se, minkälainen tunnelma vallitsee ihmisten kesken, ratkaisee lopulta tunnelman. Tunnelmajohtajan tärkein tehtävä on pitää huolta, että ihmisillä on kaikki hyvin. Hyvä tunnelma tarttuu ja näkyy tavassa ajatella, toimia ja puhua toiselle. Sosiaalisia tunteita ovat: arvostuksen tunne, varmuuden tunne, vaikuttamisen tunne, yhteenkuuluvuuden tunne, reiluuden tunne. Arvostuksen tunne syntyy tavasta, miten kohtelemme itseämme ja miten arvostamme itseämme. Varmuuden tunne on kykyä ennustaa, miten minun tai meidän käy tulevaisuudessa. Se on myös luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta.

Vaikuttamisen tunne on tärkeä osa kokemustamme tunnelmasta. Vaikuttamisen tunne ratkaisee onnistumisen muutostilanteessa. Yhteenkuuluvuuden tunne on yhteisön todellista superliimaa. Yhteenkuuluvuuden tunne lisää motivaatiota, energiaa ja hyvinvointia. Se, että tunnemme kuuluvamme joukkoon, on yksi suurin ja vahvin yhteisöä koossa pitävä voima. Reiluuden tunne syntyy yhteisistä tavoitteista, pelisäännöistä ja sopivista aikatauluista. Reiluus on omistaan joustamista, jotta toinen onnistuisi.

Hyvä ryhmädynamiikka luo tunnelmaa, joka on kuin bensaa tiimin autoon. Mitä kaikkea muuta hyvä tunnelma on, miten tiimiä tulisi johtaa? Ennen kuin voimme alkaa kehittää tiimin dynamiikkaa, on hyvä selvittää ryhmän alkuperäinen tarkoitus: Mitä ryhmän odotetaan saavan aikaan? Miksi ryhmä on olemassa? Ryhmän tehtävää verrataan ryhmän taipumuksiin, tyyliin ja kiinnostuksen kohteisiin, jolloin on helpompi selvittää, minkälaisiin tehtäviin ryhmästä löytyy helposti aikaa ja mielenkiintoa, ja minkälaiset tehtävät osoittautuvat haastaviksi ryhmälle. 60 kolahdusta. J1+J2.

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen


Kirjan tiedot

Rantanen, Marjo: Tunnelmajohtaja, Alma Talent 2018,  suositus**,  3 pistettä, ISBN 978-952-14-3441-9

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.

Johannes Partanen

Johannes Partanen

Artikkelin kirjoittaja on intohimoinen lukija, opetusneuvos ja Tiimiakatemian perustaja. Urallaan tiimioppimisen ja tiimivalmentamisen kehittäjänä Johannes on ammentanut kirjoista lukemattomia ideoita ja ajatuksia työhönsä.

Facebook
Twitter
LinkedIn