100 000 vuotta sitten maapallolla asui ainakin kuusi ihmislajia. Nykyään lajeja on vain yksi: Homo sapiens. Miten meidän lajimme onnistui päihittämään muut lajit? Miten metsästäjistä tuli kaupunkien ja kuningaskuntien rakentajia? Miten ryhdyimme uskomaan jumaliin, valtioihin ja ihmisoikeuksiin sekä luottamaan rahaan, kirjoihin ja lakeihin? Miksi alistuimme byrokratialle, aikataululle ja kuluttamiselle? Ja millaiseksi maailma on muuttumassa?
Kirjassaan Harari käy läpi koko ihmisen historian, aina ensimmäisestä maan kamaralla kulkeneista ihmisistä nykyhetkeen. Lajimme kehitykseen on vaikuttanut useita radikaaleja – joskus tuhoisiakin – läpimurtoja. Miten historian virrat ovat muovanneet ihmistä, yhteiskuntaa ja kaikkea ympärillämme? Rohkea, laaja-alainen ja provokatiivinen teos haastaa kaiken sen, minkä luulimme tietävämme ihmisyydestä.
Noin 70 000 vuotta sitten Homo sapiens -lajiin kuuluvat eliöt alkoivat muodostaa monimutkaisia rakennelmia, joita kutsutaan kulttuureiksi. Näiden kulttuurien myöhempää kehitystä kutsutaan historiaksi. Historian kulkua ovat muovanneet kolme merkittävää vallankumousta. Kognitiivinen vallankumous pani historian alulle noin 70 000 vuotta sitten. Maanviljelyn vallankumous vauhditti sitä noin 12 000 vuotta sitten. Tieteellinen vallankumous, joka alkoi vasta 500 vuotta sitten, saattaa hyvinkin lopettaa historian ja aloittaa jotain aivan muuta.
Tämä kirja kertoo siitä, miten nämä kolme vallankumousta ovat vaikuttaneet ihmisiin ja niiden eliökumppaneihin. Mikä on Homo sapiensin menestyksen salaisuus? Kaikkein todennäköisin vastaus on, että Homo sapiens valloitti maailman ennen kaikkea ainutlaatuisen kielensä ansiosta.
Viidensadan viime vuoden aikana on nähty ilmiömäinen ja ennennäkemätön ihmisen vallan kasvu. Vuonna 1500 koko maailmassa oli noin 500 miljoonaa sapiensia. Nykyisin heitä on yli seitsemän miljardia. Ihmisten lukumäärä on lisääntynyt 14-kertaisesti, tuotannon 240-kertaiseksi ja energiankulutus 115-kertaiseksi. Koko maailman silloinen kauppalaivojen kuljettama rahti mahtuisi viiteen nykyajan rahtilaivaan. Vuonna 1500 vain harvoissa kaupungeissa oli yli 100 000 asukasta. Useimmat rakennukset oli tehty savesta, puusta ja oljista, ja kolmikerroksinen talo oli pilvenpiirtäjä. Kadut olivat uurteisia kärryteitä, pölyisiä kesällä ja mutaisia talvella, ja niillä kulki jalankulkijoita, hevosia, vuohia, kanoja ja muutamat rattaat. Ennen 1500-lukua ihminen ei ollut purjehtinut maailman ympäri. Sitten alkoi tieteellinen vallankumous, joka teki mahdolliseksi hankkia uusia lääketieteellisiä, sotilaallisia ja taloudellisia kykyjä.
Teollinen vallankumous alkoi vasta 200 vuotta sitten. Se toi mukanaan kymmeniä yhteiskunnallisia mullistuksia. Tieteen aikaan siirtyminen on vain yksi niistä. Muita huomattavia esimerkkejä ovat kaupungistuminen, maanviljelijöiden katoaminen, teollisen proletariaatin synty, tavallisen ihmisen vallan lisääntyminen, demokratiakehitys, nuorisokulttuuri ja patriarkaatin kasvaminen. Kaikki nämä mullistukset ovat kuitenkin mitättömiä verrattuna mahtavimpaan ihmiskuntaa koskaan kohdanneeseen sosiaaliseen vallankumoukseen, perheinstituutin ja paikallisyhteisön romahtamiseen ja niiden korvautumiseen valtiolla ja markkinoilla. Mihin sitten nyt alkanut digitaalinen vallankumous meidät vie? Superihmisetkö ottavat Homo sapiensin paikan?
70 kolahdusta. Y1+Y2+Y3.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Harari, Yuval Noah: Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, Bazar 2019, suositus ***, 3 pistettä, ISBN 978-952-279-470-3
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.