Jokainen yritys joutuu miettimään, miten luodaan toimiva työyhteisö nyt ja tulevaisuudessa. Kirjailijalla on Solitan henkilöstöjohtajana pitkä kokemus työyhteisöiden kehittäjänä. Työyhteisöissä pitää olla selkeät raamit ja selkeä tavoite. Nämä antavat suunnan tiimien ja yhteisöiden toiminnalle. Johtamisen tehtävä tässäkin mallissa on kuunnella, tukea, luoda edellytyksiä ja sanoittaa matkaa strategiasta tavoitteeseen. Nyt aiempaa useampi hakee työstään tarkoitusta. Oppimisesta tulee tärkeä osa jokaisen työntekijän arkea. Puhutaan työntekijän osaamisen brändäämisestä. Tämä kirja on kirjoitettu, jotta huomio siirtyisi yksilöstä yhteisöön.
Yksilön itseohjautuvuuden taustalla vaikuttaa itseohjautuvuusteoria. Sen ytimessä on ajatus ihmisestä aktiivisen toimijana, joka pyrkii toteuttamaan itseään ja itse valitsemiaan päämääriä. Teoria perustuu ihmisen kolmen psykologisen perustarpeen täyttymiseen: omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden. Yhteisöllisyyden tarve tarkoittaa sitä, että ihminen haluaa kokea, että hänet hyväksytään ja että hän kuuluu joukkoon. Itseohjautuvuus ei poista kuitenkaan johtamisen tarvetta. Se on vahvasti omakin kokemukseni. Miten siis yhteisönkin pitää muuttua? Miten organisaatiosta tulee yhteisö-ohjautuva? Miten yrityksestä tehdään yhteisö?
Avainosaamisia tässä hetkessä ovat ajattelu, luovuus, oman ajattelun ja päätöksenteon perusteiden tarkastelu ja haastaminen, yhteisötaidot ja oleellisen informaation poimiminen tietotulvasta. Nopeasti kehittyvässä työelämässä kyky johtaa itseään, ymmärtää itseään, ymmärtää omaa ajatteluaan, tunteitaan, vuorovaikutustaan ovat esillä sekä työpaikkailmoituksissa että kirjojen ja podcastien aiheina. Perttu Salovaaran kirjassa ”Johtopäätös” on kaikki ohjautuvuuden termit selvitetty erinomaisella tavalla. Yhteisö ei voi ohjautua itsenäisesti, jos sen yksilöt eivät ole selvillä ympäristön uusista tuulista eivätkä päivitä osaamistaan. Jos ei ole ketään (johtoa), joka kertoo, mitä pitää tehdä tai mitä viestejä lukea, vastuu jää yksilölle. Valmiuksia tarvitaan, mutta vasta yhteisen treenin, ilmiöiden sanoittamisen ja yhdessä oppimisen kautta voidaan kehittää yhteisön keskustelutaitoa.
Tulevaisuuden osaamistarpeista saa kirjoittajan mielestä hyvän käsityksen, kun katsoo lukion opetussuunnitelmaa. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiksi on listattu hyvä yleissivistys, kestävän tulevaisuuden rakentaminen sekä vahvat jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiudet. sivistyneen ihmisen osaamisalueet ovat: globaali- ja kulttuuriosaaminen, hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen ja monitieteinen ja luova osaaminen. Tästä listasta on siis hyvä aloittaa.
Vaikka oppimiskyvyn ajatellaan usein olevan yksilön ominaisuus, työyhteisön oppimiskyky mitataan vasta sitten, kun yksilöiden kyky oppia yhdessä yhdistyy jossain konkreettisessa tekemisessä ja yhteistyössä. Siihen, että oppimiskyky aktivoituu, tarvitaan muita ihmisiä. Tässäkin kirjassa psykologinen turvallisuus tulee esiin varsinkin oppimiskulttuurien yhteydessä. Tutkimuksen mukaan turvallinen ympäristö luo oppijalle mahdollisuuden kokeilla uusia asioita ja ottaa riskejä pelkäämättä virheiden surauksia. Ja turvallisen ympäristön luomisen taustalla on luottamus. Tämä asia myös liittyy kohtaamisen taidon harjoitteluun. Siinä harjoitellaan näkökulman vaihtamisen taitoa pyrkimällä erilaisten ajatteluharjoitusten kautta tutkimaan toisen tapaa ajatella. Mitä enemmän on tarkoitus tuoda esiin kuinkin omaa ajattelua, sitä enemmän ”sosiaalisia riskejä” jokainen joutuu ottamaan. Mitä turvallisempi ympäristö, sitä enemmän voidaan esittää eriäviä näkemyksiä ja käydä keskustelua.
Itseohjautuvuus vaatii selkeitä tavoitteita ja odotusten sanoittamista, kuten kirjasta tämä käy hyvin ilmi. 120 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+J1+J2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Sivonen, Outi: Yrityskulttuurit murroksessa – Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudella, Alma Talent 2022, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-952-14-4492-0
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
