Viisaus ei ole yhtä kuin älykkyys tai looginen ajattelu. Viisaus ei myöskään kartu automaattisesti iän myötä. Tämän käyttäjän oppaan luettuasi tiedät, mitä viisaus oikeasti on. Tiedät myös, millaisin keinoin viisaaksi on mahdollista kasvaa. Viisaus ei ole niin mystinen asia kuin voisi luulla. Moniuloitteisuudes-taan huolimatta se on tutkittavissa ja harjoitettavissa. Kirja tuo yhteen monitieteisen viisaustutkimuksen tulokset, viisauden pohdinnan pitkät perinteet sekä käytännön opit viisaaksi kasvamiseen. Sen harjoitus-ten avulla jokainen voi käyttää ja kehittää omaa viisauttaan. Viisauden etsiminen on elämänmittainen projekti, jossa ihminen luo todellisuutta omista mahdollisuuksistaan käsin.
Kirjassa Judith Glückin työn pohjalta tiivistetään yli kymmenestä nykyaikaisesta viisausmallista niiden keskeisimmät reunaehdot viisaudelle. Tätä määritelmää voidaan pitää yleisenä kehikkona, yleissilmäyksenä viisauteen:
1) Viisaus ilmenee haastavissa ja vaikeissa elämäntilanteissa, kuten kriisien ja vaikeiden päätösten yhteydessä
2) Viisaus sisältää laajan ja syvän varaston sekä suoraa että epäsuoraa tietoa ja kokemusta
3) Viisauteen kuuluvat ajattelun moninäkökulmaisuus ja epävarmuus, koska teemme päätöksiä rajalliseen tietoon perustuen
4) Viisaudessa orientoidutaan kohti laajempaa eettistä hyvää, joka koskee yleisesti kaikkia ihmisiä.
Monet tämän päivän viisaustutkijat allekirjoittavat nämä neljä reunaehtoa. Suurin piirtein tällainen on se kenttä, jolla viisaus maailmassamme näyttäytyy.
Kolmiulotteinen viisausmalli on yksi eniten siteeratuista: ymmärrä (kognitiivinen), pohdi (reflektiivinen) ja ole myötätuntoinen. Kognitiivinen eli tiedollinen viisauden ulottuvuus kertoo suhteesta tietoon, tietämiseen ja siihen, mitä voidaan tietää. Siihen liittyy sekä ymmärrys elämästä että halu tavoitella totuutta: pyrkimys ymmärtää ilmiöiden syvempiä merkityksiä etenkin ihmisten välisessä kanssakäy-misessä sekä omassa sisäisessä elämässä. Reflektiivinen eli pohtiva viisauden ulottuvuus tarkoittaa elämän tapahtumien ja maailman ilmiöiden pohtimista ja käsittämistä monesta näkökulmasta. Myötä-tuntoinen viisauden ulottuvuus rakentuu myötätunnon käsitteen ympärille. Myötätunto on tunnetta, tietoisuutta ja toimintaa, joka pyrkii yhteiseen tai muiden ihmisten hyvään, lievittämään kärsimystä ja kulkemaan rinnalla.
Viisastuminen vie aikaa ja vaatii työskentelyä – se edellyttää perustavien älyllisten taitojen hallintaa, harjoittamista ja oppimista, kokemustiedon hankkimista sekä erilaisten elämänkysymysten ja kokemusten reflektointia ja pohdintaa. Kun rivikansalaisten käsityksiä viisaasta ihmisestä on tutkittu, viisaiksi nousevat nimenomaan henkilöt, jotka teoissaan ovat osoittaneet toimivansa ihmiskunnan hyväksi, kuten Jeesus, Buddha, Nelson Mandela, Gandhi ja äiti Teresa. Mikä on sinun tapasi viisastua? Miten luot hyvää itsellesi ja muille? Miten voit auttaa jotakuta toista olemaan paras versio itsestään? Se on sinun päätettävä. Jokaisen meistä on tehtävä viisausmatkamme – ei yksin, mutta itse. Tämä kirja tarjoaa meille jokaiselle runsaasti eväitä koriin poimittavaksi.
140 kolahdusta. Y1.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Spännäri, Jenni & Kallio, Eeva K.: Viisaus – käyttäjän opas, Tuuma 2020, suositus***, 2 pistettä, ISBN 978-952-451-966-3
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
