Jo Owenin kirjan mukaan nykyaikainen johtaminen on kaatumassa omiin ristiriitaisuuksiinsa. Vanha järjestys antaa tietä uudelle maailman epäjärjestykselle. Nykyjohtamisen yksinkertaiset kaavat ovat johtaneet tappiolliseen yhdenmukaisuuteen. Seuraamme viimeistä muotia, mutta mikään ei parane, koska kaikki kilpailijamme tekevät samat asiat. Käsissäsi on huippuhyvä johtamisen kirja.
Taylorismi
Nykyaikainen johtaminen on vain noin sata vuotta vanha ajatus, jos pidämme Frederick W. Taylorin kirjaa ”Scientific Management” jonkinlaisena ensimmäisenä virstanpylväänä ja Henry Fordia kirjan teorioiden ensimmäisenä suurimittaisena ”tieteellisen” johtamisen toteuttajana. Tietotalous perustuu innovaatioon, erilaisuuteen ja lukuisiin pieniin epäonnistumisiin. Yksinkertaistetut strategian, talouden ja johtamisen kaavat rohkaisevat yhdenmukaisuuteen, ei innovointiin. Johtajien ei pidä olla kirjoittajan mukaan teorioiden orjia vaan heidän on luotava oma tulevaisuutensa, päätettävä omista säännöistään ja kontrolloitava omaa kohtaloaan.
Collinsin ”Hyvästä paras”
On muistettava, että suurin osa johtamismalleista tulee Yhdysvalloista. Esimerkiksi John Collinsin maailmanlaajuinen bestseller ”Hyvästä paras” katsoo asioita Amerikan näkökulmasta. Kaikki ”Hienot” 11 yritystä ovat USA:sta. Koska kirja on julkaistu vuonna 2001, nämä huippuyritykset ovat kärsineet: Circuit City on tehnyt konkurssin, Nucor taistelee elämästään, Fannie Maen on pelastanut hallitus suurin kustannuksin jne. Jälleen voimme todeta, että menestys ei kestä kauan. Ja jos tahdomme menestyskaavoja, meidän on katsottava muualle kuin Yhdysvaltoihin. Kaiken kaikkiaan Collinsin kirjat ”Built to Last” ja Good to Great” käsittivät 88 yritystä, joista vain yksi (Sony) ei ollut amerikkalainen.
Menestys toimii vain yhdessä yhtiössä omana aikanaan
Menestys voidaan määritellä ainoastaan sellaiseksi mikä toimii yhdessä yhtiössä omana aikanaan. Menestys ei ole universaali: siis sopii ja toimii kenelle tahansa ja milloin tahansa. Menestys muuttuu siksi aika ajoin ja koskee eri yrityksiä. Menestyjillä on aina haastajansa, kuten esimerkiksi GM:lla ja Fordilla on Toyota ja Honda. Haastajat pelaavat omilla säännöillään; ne luovat oman tilan markkinoille (Apple <> Nokia); ne avaavat uusia markkinasegmenttejä ja uusia tapoja katsoa markkinoita; ne tarjoavat uusia myyntitapoja uusien kanavien kautta. Olemme todistamassa vallan siirtymistä: osakkeen omistajilta johtajille, lännestä muulle maailmalle, tuottajilta kuluttajille ja taitamattomilta taitaville.
Tekijän mukaan useimmat firmat viettävät liian paljon aikaa budjettiprosessissa ja liian vähän strategisessa prosessissa. Teoriassa budjettien pitäisi olla strategisempia. Mutta niin kauan kuin strateginen ajattelu on ulkoistettu konsulteille, ei niin tapahdu. Yrityksistä on myös tulossa vähemmän hierarkkisia ja enemmän prosesseihin keskittyneitä. Ne ovat siirtymässä käskytyksestä ja valvonnasta koordinointiin ja sitoutumiseen. Amerikkalaiset yritykset eivät enää voi olla ainoat seuraamamme menestysmallit.
Asiat on mietittävä uudelleen
Monet yritykset johtavat uudenlaisia rakenteita vanhoilla systeemeillä ja sitten ihmetellään miksi mikään ei toimi. Johtajien on mietittävä uudelleen seuraavat asiat: 1) Systeemit: palkinnot, mittarit ja valvonta 2) Miehitys: taidot, kehittäminen ja rekrytointi 3) Kulttuuri: arvot, kuuluminen ja tarkoitus 4) Rakenteet: integrointi ja koordinointi. Kirjassa selvitetään kuinka tämä tehdään. Se, mikä toimii käytännössä, on suositeltavampaa kuin se mikä toimii teoriassa. On parempi, että teoria seuraa käytäntöämme kuin että käytäntö seuraa teoriaa.
Johtamisen vapautusliike
Tekijän tekemien haastattelujen ja tutkimusten mukaan me odotamme johtajiltamme seuraavia viittä ominaisuutta: visiointikykyä, motivointitaitoja, päättäväisyyttä, kykyä käsitellä kriisejä sekä rehellisyyttä ja nöyryyttä (integrity). Visio on yksinkertaisesti kolmiosainen: Tässä me olemme, tänne meidän mentävä ja näin me pääsemme sinne.
Amerikkalaisajattelutyyppisen johtamisen voi panna alennusmyyntiin. Jopa itse Jack Welch, joka johti aikoinaan GE-nimistä yritystä säälimättömästi (Neutron Jack) osakkeenomistajien hyödyksi sanoi: ”On the face of it, shareholder value is the dumpest idea in the world.” Silti tietenkään kapitalismi ei ole ohi. Mutta on kuitenkin aika tunnistaa, että on muitakin tapoja johtaa ja menestyä.
Kirjoittajan mukaan on kyse johtamisen vapautusliikkeestä. Meidän ei tarvitse seurata joitakin akateemisia johtamisteorioita. Nyt on tilaa luoda oma johtamiskaavamme (sulosointuja kaverijohtamisellemme). Uusi emergenssi edustaa uskoa johtamisen tilannesidonnaisuuteen (kontekstuaalisuus): Se, mikä toimii yhdessä kontekstissa, ei välttämättä toimi toisessa kontekstissa. Tilannesidonnainen lähestymistapa johtamiseen on niin ilmeinen, että gurut ovat missanneet sen täysin. Sen sijaan gurut ovat väittäneet keksineensä ainutlaatuisen ja maailmanlaajuisen johtamisen menestyskaavan. George Orwell sanoi: ”Nähdäksesi sen, mikä on nokkasi edessä, vaatii jatkuvaa ponnistelua.”
Kirjoittajan mukaan johtamisen kehittäminen erityisesti nykyisellä MBA-tavalla on rikkonainen malli (”broken model”). Voitteko ajatella hetken, miten olette oppineet johtamaan? Tekijä on kysynyt tämän kysymyksen tuhansilta johtajilta ja hän on saanut aina yhtäpitäviä vastauksia. Helpottaakseen valintaasi hän kehottaa poimimaan kaksi seuraavista kuudesta menetelmästä pääasiallisiksi tavoiksi kehittääksesi oman menetelmän johtamiseesi. Nämä metodit ovat: 1) kirjat 2) kurssit 3) pomot (hyvät ja huonot opit) 4) roolimallit (työpaikalla ja sen ulkopuolella) 5) vertaiset ja 6) kokemus. Esimerkiksi et voi lukea kirjaa sivulta 1 ja lopettaa sen lukemisen sivulle 276 ja olet johtaja, vaikka se olisi tämä Jo Owenin kirja.
Mitä tämä tarkoittaa?
Olemme kehittäneet Tiimiakatemialla omaa kaverijohtamisemme ideaa ja se toimii erinomaisesti. Tämä kirja listaa loistavalla tavalla vuosien kokemuksemme. Olen aina itse epäillyt amerikkalaista johtamista, vaikka siinä on kieltämättä paljon hyvääkin. Nyt kun Nokiakin on valinnut amerikkalaisen johtamistavan, voi vain pelolla odottaa yhtiön romahtamista (toivottavasti ei kuitenkaan). Meille ei Suomessakaan enää riitä Tuntemattoman sotilaan johtamisajatukset. Olemme uuden paradigman kynnyksellä ja Mr. Owen on yksi suunnannäyttäjistämme.
Jokaisen on luotava oma johtamismenetelmänsä, joka on yhtä ainutlaatuinen kuin oma DNA. Kuitenkin sen on perustuttava toisten ihmisten pikku DNA-palasten lainaamiseen ja varastamiseen. Kirjat ja kurssit auttavat antamaan jonkinlaisen viitekehyksen ja rakenteen satunnaiseen kokemuksen matkaan. Todellinen johtaminen on sitä että otamme ihmiset mukaan sinne minne he eivät ole vielä menneet. Siis Star Trekin kapteeni James T. Kirkin alkusanojen mukaan. Tämä on ehkä paras vuonna 2010 lukemistani ammattikirjoista.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Owen, Jo: The Death of Modern Management – How to Lead in the New World Disorder (engl.), John Wiley&Sons 2009, suositus***, 3 pistettä, ISBN 978-0-470-68285-2 (engl.)
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
