Kirja pohjautuu Marika Toivolan väitöskirjatyöhön sekä Pekka Peuran ja Markus Humalojan käytännön työhön opettajuuden ja oppimiskulttuurin kehittämisessä. Luin tämän vasta nyt kolme vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen. Totesin kirjan luettuani, että olen kokenut itse kirjoittajien tarinan vuodesta 1993 lähtien. En vaan silloin tiennyt, että käyttämästäni menetelmästä voi käyttää myös Flipped Learning -nimitystä. Puhuimme kuitenkin alusta asti Tiimiakatemian päinvastaisesta maailmasta (siis käänteinen oppiminen). Siten käyttämiimme menetelmiin voi tämänkin liittää. Kuitenkin mieluummin puhun usein itse ajatussuunnasta, jossa asiakas (tässä oppilas) on keskipisteenä. Silloin voimme nimetä käyttöömme useita muitakin menetelmiä.
Käänteinen oppiminen muodostuu oppilaskeskeisyydestä ja inhimillisestä lähtökohdasta oppimiseen. Se toimii konkreettisena muutosteoriana, joka auttaa opettajaa ottamaan inhimillisemmän lähestymistavan oppimiseen. Suomessa opettajat voivat toimia hyvin autonomisessa ympäristössä ja siten onkin outoa, kuten tekijät toteavat, että lapsille yritetään tarjota oppia ja kehittymisen eväitä valmiina paketteina ja heidän autonomian asteensa on matala. Heidät totutetaan testaamisen ja numeroarvioinnin maailmaan, mikä häivyttää pitkäjänteisen oppimisen mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Omien vahvuuksien ja itsetuntemuksen kehittämisen sijaan lasta vertaillaan systemaattisesti toisiin lapsiin. Lopputuloksena on, että merkittävä osa oppilaista ei koe koulua paikaksi, jossa he viihtyisivät ja haluaisivat ponnistella oman oppimisen eteen.
Monet Tiimiakatemialla 2000-luvulla vierailleet kertoivat vierailunsa loppudialogissa usein, että tätä teidän menetelmäänne voisi kutsua radikaaliksi sosiokonstruktiiviseksi oppimisnäkemykseksi, jossa korostuu yksilö ja oppimis- ja projektitiimit. Tiimien paradoksi onkin, että mitään tiimiä ei ole kuin mielikuvissa, koska yksilöt ovat pääosassa ja tiimejä käytetään apuna oppimisen nopeuttajina. Tiimien vain on oltava pitkäkestoisia, jotta tämä toteutuu ja sen voi myös havaita. Oppimismatka yhdessä on tärkein. Sivulla 24 kirjassa oleva ”Tangneyn lista” voisi olla suoraan nimellä: Tiimiakatemian arvoja täydentävät periaatteet. Tästä voi huomata, kuinka innostuin tästä kirjasta.
Perinteinen oppimiskulttuuri on korostanut järjestystä luokkatilassa, ja siksi opetuksessa ja oppimisessa ovat korostuneet yksin tekeminen ja keskustelun puute. Tämä on nähtävissä vielä tämän päivän oppilaissakin; yhdessä tekemistä pitää opetella. Oppilaille on annettu mahdollisuuksia tehdä ryhmätöitä, ja he saattavat hallita yhteisen tekemisen strategioita, mutta niiden käyttäminen jokapäiväisessä opiskelussa on heille vierasta, minkä vuoksi he saattavat jopa pyytää opettajalta lupaa työskennellä kaverinsa kanssa.
Moni käänteisen oppimisen soveltaja on kuvaillut kirjoittajien mukaan luokkansa toimintaa sanoilla kaaos tai hallittu kaaos. He kuitenkin käyttävät molempia termejä positiivisessa merkityksessä. Olen itsekin vieraillessani Tiimimestareitten kouluissa nähnyt saman tilanteen ja se on tuntunut hienolta, kun oppilaat itse haluavat tehdä ”omia” asioitaan haluamillaan työvälineillä ollen samalla erittäin innostuneita. Oppilaskeskeisessä oppimisessa onkin pystyttävä luomaan sellainen oppimisympäristö, joka ei ole perinteisellä tavalla järjestelmällinen vaan pikemminkin innostavan kaoottinen.
Oppilaan eteneminen oppimisessa omaan yksilölliseen tahtiinsa edellyttää oppilaalta itsearviointitaitojen lisäksi oppimisen itsesäätelyn taitoja ja selkeitä ohjeita, kuinka edetä oppimisessa. Omatahtinen oppiminen voidaan mahdollistaa usealla eri tavalla, mutta teknologian avulla opettaja voi paremmin tukea oppimisen taitojen kehittymistä. Teknologia voi tukea oppilasta oppimisessa ja itsearvioinnissa. Nyt koronaviruksen aikana tätäkin testataan laajasti.
Ja vielä lopuksi hyvin Tiimiakatemiaankin sopiva lainaus:
”Käänteisessä oppimisessa opettaja pyrkii ensisijaisesti luomaan oppimisympäristön, jossa oppilaiden motivoitumista tuetaan antamalla heidän opiskella omalla lähikehityksen vyöhykkeellään, mahdollistamalla omatahtinen opinnoissa eteneminen sekä tukemalla oppilaan itseohjautumista ja autonomiaa. Käänteisessä oppimisessa opettaja yksinker-taisesti vapauttaa oppilaat opiskelemaan omatahtisesti omalla tasollaan ja varmistaa, että kaiken tasoista oppimateriaalia on saatavilla. Tulee muistaa, että käänteisen oppimisen keskeisenä tavoitteena ovat tiedon siirtämisen lisäksi itseohjautuvuuden ja oppimaan oppimisen tukeminen.”
70 kolahdusta. Y1+Y2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Toivola, Marika & Peura, Pekka & Humaloja, Markus: Flipped Learning – Käänteinen oppiminen, Edita 2017, suositus***, 2 pistettä, ISBN 987-951-37-7128-7
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Partus Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
