Voi ahdistaa, kun ei tiedä mihin kouluun hakisi tai valmistuu ammattiin, jonka itselle sopivuudesta ei ole yhtään varma. Alkaa ahdistaa, jos päätyy pohtimaan, onko sellaisessa työssä, joka tuntuu hyvältä tai johon kykenee. Ja se vasta ahdistaa, jos ei tiedä, mitä osaa tai haluaa tehdä. Yksi ihmisyyden tunnusmerkki on luovuus. Jokainen ihminen on lähtökohtaisesti luova eli kykenevä rakentamaan ja ratkomaan erilaisia asioita. Ihmisyyteen kuuluvat myös tietyt kehitykselliset virstanpylväät. Näitä ovat lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Kyseisestä kokonaisuudesta käytetään nimitystä ihmisen elämänkaari. Välillä näyttää siltä, että jäädään eläkkeelle. Yhä useammin kuitenkin päädytään vielä vähäksi aikaa uuteen työhön.
Jo jonkin aikaa käynnissä on ollut uusi työn murros. Sen myötä muuttuu jälleen kerran kokonaan se tapa, jolla työtä tehdään. Murroksen myötä me luovat ja ajattelevat ihmiset tulemme jatkossa keskittymään sellaiseen työhön, jossa ihminen kohtaa ihmisen. Tällaista työtä on muun muassa hoito- ja opetustyö ja kaikki sellainen, missä tarvitaan erilaisia kulttuurin ja taiteen tekijöitä. Tällainen työn lähtökohta on kaukana vanhasta, konemaista työskentelyä ihailleesta aikakaudesta. Ensimmäistä kertaa ihmisen historiassa on käynnissä tilanne, jossa uusi sukupolvi opettaa edeltäjäänsä. Roolit ovat näin kääntyneet ympäri. Ikä ei siis ole enää osaamistasoa määrittävä tekijä. Kuitenkin nuoremmat sukupolvet voivat edelleen vanhemmilta. Erilaiset työssä tarpeelliset taidot kehittyvät ajan kanssa ja kehitymme niissä aina suhteessa toisiin ihmisiin.
Töihin liitetään sana intohimo. Se tarkoittaa pysyvämpää, voimakasta halua tehdä jotakin itselle merkityksellistä. Työ on monelle intohimon kohde. Tällöin tekeminen on hyvin antoisaa ja työlle halutaan antaa itsestä paljon. Siksi intohimoa herättävä työ on hyvä tavoite. Nykyisen kaltaiset työsuhteet yhteen työnantajaan jäävät pian historiaan ja valtaosa meistä työskentelee erilaisista osista
koostuvissa verkostoissa. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että työnantajalla on yhä vähemmän kiinteitä työsuhteita tekijöihin. Osaamista hankitaan tällöin tarpeen mukaan. Yritykset tulevat myös sen myötä mahdollisesti ostamaan yksittäisiltä tekijöiltä erilaisia palveluita. Yrittäjyyskin tulee jatkossa olemaan vielä suuremmassa roolissa.
Omien vahvuuksien tunnistaminen tulee entistä tärkeämmäksi. On keskityttävä siihen, missä on hyvä. Jokainen on hyvä monessa asiassa. Omien vahvuuksien hyödyntäminen työssä vähentää ammattiahdistusta. Itsetuntemuksen myötä hakeudumme todennäköisesti kohti sellaista työtä, jossa ei ahdista. On jopa todettu, että ammattinimikkeet tulevat joskus kokonaan katoamaan ainakin tarkkarajaisina. Sen sijaan jatkossa on henkilöitä, rooleja ja työtehtäviä. Vaihdamme toimialalta toiselle oman mielenkiinnon mukaisesti ja hankimme eri lähteistä sen tiedon, joka työssä kulloinkin tarvitaan.
On todettu, että uuden oppiminen on tulevaisuudessa tärkein työelämään liittyvä taito. Työelämä kehittyy uudenlaisen osaamisen kautta. 50 kolahdusta. Y1+Y2+Y3+HK.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Tuomikoski, Suvi: Ammattiahdistus – Mikä minusta tulee isona? Basam Books 2022, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-952-379-357-6
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
