Nando Malmelinin kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat toimia luovasti ja tarkoituksellisesti elämässään ja työssään. Kirja tarjoaa uutta ymmärrystä luovan mielen johtamisesta sekä hyödyntämisestä sekä keinoja luovuuden kehittämiseen, uudistamiseen ja kasvuun. Kirjan sisällöt ammentavat myös kirjoittajan monipuolisista kokemuksista luovasta työstä, luovien tiimien johtamisesta ja työyhteisöjen uudistamisesta.
Menestyäkseen organisaatiot tarvitsevat sekä osaavia ja kyvykkäitä asiantuntijoita että sellaisia toimintatapoja, prosesseja ja rakenteita, joiden avulla organisaatio kykenee hyödyntämään työntekijöiden osaamista. Lisäksi osaamista voi hyödyntää luomalla organisaatioon sellaista kulttuuria, joka tukee yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Näin organisaatiolla on mahdollisuus perustaa toimintansa kolmeen eri aineettoman pääoman lajiin: erityisen osaaviin työntekijöihin, toimiviin käytäntöihin, prosesseihin ja järjestelmiin sekä niitä tukevaan yhteisölliseen tarkoitukseen ja inspiroivaan kulttuuriin.
Edellä mainitut periaatteet pätevät myös yksilöiden elämässä. Toimiaksemme luovasti, uudistuaksemme ja kasvaaksemme tarvitsemme ymmärrystä siitä, minkälaiset (1) voimavarat, (2) periaatteet ja (3) käytännöt määrittävät ajatteluamme ja ohjaavat toimintaamme. Yksilö ei ole koskaan valmis: kulloinenkin elämäntilanne on vasta lähtökohta uudistumiselle ja kasvulle tulevaisuudessa. Luovuus on usein ajateltu ideoinnin ja innovaatioiden ehdoksi ja lähtökohdaksi, mutta nykypäivänä se on yhä tärkeämpää kaikenlaisessa uudistumisessa, kasvussa ja muutoksessa. Se koskee myös koulutuksen ja opetuksen pedagogiaa.
Perusopetuksen ongelma luovuuden kannalta on ollut, että samalla kun opetussuunnitelma ja -mene-telmät ohjaavat lapsia ja nuoria sisäistämään tietynlaista informaatiota ja oppimaan tietynlaisia ajattelumalleja, ne kaventavat siihen asti varsin avoimena ja vastaanottavaisena säilynyttä ajattelua. Suomalainen peruskoulu on pitkään korostanut tietämisen merkitystä ja informaation sisäistämisen taitoja. Ajatus siitä, että kysymyksiin on olemassa oikeat vastaukset ja ongelmiin oikeat ratkaisut, on ohjannut oppimista ja sen arvioimista. Samalla se on rajannut kansakunnan edellytyksiä kyseenalaistaa ja ajatella kriittisesti. Uudistetussa opetussuunnitelmassa on kuitenkin tartuttu tähän ongelmaan, ja panostettu enemmän luovan ajattelun taitojen opetteluun ja kriittisen ajattelun työvälineitten harjoitteluun.
Tarkoituksellinen elämä ja työ
Jokainen meistä mahdollisesti löytää ja määrittää tarkoituksen elämälleen. Sellaisen tarkoituksen voi tarjota jokin merkityksellinen päämäärä, jota kohti pyrimme elämässä, ja johon panostamme aikaa ja energiaa. Samalla tämä päämäärä ohjaa ja innostaa arkista toimintaa. Pyrimme saavuttamaan jotakin haastavaa mutta arvokasta. Pyrimme myös vaikuttamaan maailmaan, toimimaan toisten ihmisten ja ympäristön hyväksi. Lisäksi yhteisöllisyys on tärkeää tarkoituksen määrittämisessä ja kokemisessa. Tarkoituksellinen elämä edellyttää muiden ihmisten aitoa kohtaamista. Tarvitsemme ympärillämme luottamuksen ja uskalluksen ilmapiiriä, jotta pystymme ajattelemaan rohkeasti, toimimaan uskaliaasti ja yltämään vaikuttaviin lopputuloksiin.
Merkityksellisen työelämän pohtimisessa uskottujen ystävien ja luotettavien kollegoiden merkitys on suuri. Luovassa työssä, kuten ideoiden kehittämisessä ja jalostamisessa, tarvitaan vuorovaikutusta, jossa ihmiset tuovat kehiteltävään asiaan omat näkökulmansa ja osaamisensa. Merkityksellisten asioiden luominen edellyttää laajaa verkostoa, jossa on käytettävissä monipuolista osaamista ja erilaisia kykyjä. On välttämätöntä tukeutua myös muiden ihmisten osaamiseen, koska omat kykymme riittävät harvoin sellaisenaan tehtävien menestyksekkääseen toteuttamiseen. Siksi viestintä- ja vuorovaikutustaidoilla on yhä suurempi merkitys työelämässä. Tarvitsemme kaikkeen tähän innostavia haasteita. Tavoitteena tulisi kirjoittajan mukaan olla, että ihmisille luodaan olosuhteet ja edellytykset oman potentiaalin toteuttamiseen: tarjotaan mahdollisuus kehittyä niin hyviksi kuin he voivat. Keskittyminen omiin vahvuuksiin onkin hyvä strategia henkilökohtaisessa elämässä.
Motivaatio
Työ on mielekästä, kun sillä on selkeä tarkoitus, joka on merkityksellinen yksilölle. Teresa Amabile ja Steven Kramer löysivät seitsemän tekijää, joilla on erityisen innostava vaikutus yksilön työmotivaatiolle. Inspiroiva päämäärä ja selkeät tavoitteet motivoivat luovan työn tekijää. Luovan työn tekijöille onkin tyypillistä kokea omistajuutta suunnittelemistaan ja tuottamistaan asioista. Toiseksi yksilöille ja työryhmille on sallittava itsenäistä toimivaltaa. Monissa tutkimuksissa on todettu, että itsenäisyys ja autonomia työssä tukevat yksilön luovaa toimintaa. Kolmanneksi työtehtävien tai projektien suosittamiseen on oltava sopivat voimavarat.
Neljänneksi luovan työn suorittamiseen on varattava riittävästi aikaa, jotta kunnianhimoisetkin tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Viidenneksi ihmisiä on autettava heidän työssään. Kuudenneksi työssä koetut ongelmat ja onnistumiset mahdollistavat oppimisen ja uusien asioiden kehittämisen. Seitsemänneksi työryhmissä kannattaa pyrkiä siihen, että ideoita esitetään vapaasti ja avoimesti. Tämä edellyttää sitä, että sekä kollegat että esimiehet kuuntelevat, kannustavat ja rohkaisevat toisia myönteisellä palautteella ja rakentavalla kritiikillä.
Luovuus edellyttää erityisesti kasvun ajattelutapaa: halua oppia, muuttua ja kehittyä. Erityisen tärkeää on aktiivisuus: pyrkimys tavoitella ja saada aikaan uusia asioita sekä hankkia uusia resursseja. Valitsemalla harkitusti, mihin aikansa ja energiansa käyttää, kiireinenkin pystyy luomaan aikaa ja tilaa uuden luomiselle. Kun teemme päätöksen siitä, mitä asioita teemme ja mitä asioita jätämme tekemättä, kykenemme luomaan uutta. Samalla saatamme pystyä tuottamaan merkityksellisiä ja arvokkaita asioita itsellemme, yhteisöllemme tai yhteiskunnalle.
Luova toiminta
Luoville prosesseille on ominaista, että lähtötilanteessa ei vielä tiedetä, miten haluttuihin lopputuloksiin päästään. Usein luovaa projektia käynnistettäessä ei edes tiedetä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa ja mitä ollaan tavoittelemassa. Onnistuminen luovassa toiminnassa edellyttää kokeiluja ja uuden oppimista – niin arjessa kuin työelämässä. On kehitettävä kokeilemisen kulttuuria. Epäonnistumisia voi ajatella uutena tietona siitä, minkälaiset ideat tai ratkaisuvaihtoehdot eivät siinä hetkessä olleet toimivia tai organisaatiolle sopivia. Kyky oppia epäonnistumisista ja kerryttää uutta ymmärrystä on luovan prosessin ytimessä. Epäonnistumiset ovat mahdollisuuksia kartoittaa, mitkä erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista eivät toimi ja mitkä polut eivät johda toivottuihin lopputuloksiin.
Menestyvissä yrityksissä ohjauksella ja toiminnan kurinalaisuudella on suuri merkitys. Disipliini ei tarkoita esimerkiksi kurinalaisuutta tai hallinnollista byrokratiaa, vaan pyrkimystä yhteisten tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseen. Kurinalaisuus johtaa johdonmukaisuuteen: käytännön toiminta on yhdenmukaista niin suunnitelmien, strategioiden kuin arvojen kanssa. Luovuus perustuu siihen, että avaamme mielen uudenlaisille asioille, kohtaamisille ja näkökulmille. On tärkeää pyrkiä kohti uusia tilanteita ja näkökulmia.
Kirjoittaja esittelee lopuksi neljä periaatetta, jotka ohjaavat luovaan elämään, uudistumiseen ja kasvuun: 1) Päätä elää luovasti ja uudistua jatkuvasti 2) toimi strategisesti ja valikoi projektisi 3) Investoi kyseenalaistamiseen, kokeiluihin ja epäonnistumisiin 4) Pyri avoimuuteen, kohtaamisiin ja vuorovaikutukseen.
Serendipiset eli satunnaiset, onnekkaat lopputulemat edellyttävät yllätyksellisiä kohtaamisia ihmisten ja asioiden kanssa. Yllättäviin kohtaamisiin kannattaa pyrkiä tietoisesti. Aloitteellisuus kohtaamisissa synnyttää uutta luovaa vuorovaikutusta ja mahdollistaa uusia ideoita ja näkökulmia.
Kirja on kirjoitettu juuri ennen koronapandemiaa. En tiedä olisiko kirjoittaja kirjoittanut seuraavan kappaleen juuri näillä sanoilla. Oman kokemukseni perusteella keväällä 2021 kirjoittaisin tämän lähes näillä sanoilla: ”Vaikka sosiaalinen media ja muut digitaaliset viestintäkanavat mahdollistavat monipuolisen keskustelun, luovan ajattelun kannalta on erityisen hyödyllistä kohdata ihmisiä kasvotusten ja keskustella avoimesti erilaisten ideoiden ja aloitteiden edistämiseksi. Avoin vuorovaikutus kasvokkain on tärkeää, koska dialogi mahdollistaa palautteen ja välittömän ideoiden kehittämisen, jalostamisen ja toisten innostamisen. Sen seurauksena voi syntyä sellaisia ajattelukulkuja ja yllätyksellisiä lopputulemia, joita ei muuten olisi kehittynyt.”
105 kolahdusta. Y1+I1+I2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Malmelin Nando: Uudistu & kasva, Viisas elämä 2018, suositus***, 2 pistettä, ISBN 978-260-718-8
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
