Teos tarjoaa tutkittua tietoa oppimismotivaatiosta ja sen tukemisesta. Motivaatio ei pysyvä piirre, vaan se muokkautuu jatkuvasti sekä omien mielensisäisten että ulkopuolisten tekijöiden vuorovaikutuksessa. Sopivalla ympäristöllä voidaan tukea yksilönluontaista taipumusta sisäiseen kasvuun ja oppimiseen. Motivaatioteorioita on lukematon määrä ja usein niiden vertailu on haastavaa. Tyypillisesti eri motivaatioteorioissa motivaatioon liittyviä ilmiöitä lähestytään kolmesta eri näkökulmasta: Miksi, mitä ja miten. Miksi-kysymyksessä pohdimme motivaation taustasyitä ja tällöin nykyisin useimmin tarkastellaan psykologian perustarpeita eli autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeita, jotka vaikuttavat toimintaamme kaikilla elämänalueilla.
Miksi-kysymyksen lisäksi on tarpeellista miettiä motivaatiota siitä näkökulmasta, mitä tavoittelemme. Kolmanneksi voimme tarkastella motivaatiota miten-kysymyksen avulla. Miten pyrimme tavoitteisiin? Myös tämä näkökulma on tärkeä oppimismotivaatioita pohdittaessa. Kuinka paljon tai sinnikkäästi ponnistelemme tehtävän tai tavoitteen eteen ja millaisia toimintatapoja käytämme. Itsemääräämis-teoriaan liittyvien tutkimusten keskeinen havainto on, että me kaikki motivoidumme siitä, kun saamme itse päättää tekemisistämme ja toiminnan syy kumpuaa sisältämme eli motivaatiomme on sisäistä.
Erityisen paljon tutkimusta on tehty autonomian tukemisesta ja siihen liittyvästä ilmapiiristä, jossa jokainen voisi yksilönä tukea jonkinasteista valinnanvapautta ja jossa olisi mahdollisimman vähän panostusta tietynlaiseen ajatteluun tai tunteisiin. Toisena tärkeän ä seikkana tutkimuksissa on noussut esiin myönteisen palautteen merkitys.
Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että psykologisia perustarpeita tukevan oppimisym-päristön luomisessa ei ole kyse täydestä vapaudesta vaan pikemminkin siitä, että oppijoiden sitoutumista oppimiseen tuetaan hyvin organisoiden oppimisympäristön avulla. Kun oppimisympäristö on jäsennelty niin, että kaikilla on työskentelyrauha, tilaa työskennellä ja tieto siitä, mitä oppimistilanteessa on tarkoitus tehdä ja miten edetä, oppijoilla on myös parhaat edellytykset kokea itsensä osaaviksi ja pystyviksi. Parhaiten pystyvyyden kokemusta tukee opetus, jossa oppija kohtaa taitotasoonsa nähden optimaalisia haasteita.
Kun lapsi tai nuori kokee kuuluvansa luokkaansa ja opiskeluyhteisöönsä, hän haluaa samaistua muihin ja ottaa yhteisön arvot sekä normit omikseen. Jotta jokainen voisi kokea yhteenkuuluvuutta omassa ympäristössään, täytyisi oppimistilanteissa olla hyvä sietokyky erilaisille persoonille ja erilaisuudelle. Jos luokkaan saadaan luotua yhteistyötä ja vertaistukea oppijoiden välille, vapautuu opettajan resurssia haasteellisiin tilanteisiin ja samalla oppijoiden luottamus toisiinsa sekä yhteenkuuluvuuden kokemus kasvavat. 50 kolahdusta. Y1+Y2.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Vasalampi, Kati: Näin motivoit oppimaan, PS-kustannus 2022, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-952-370-2
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
