Flow-tila on käsite, josta moni on kuullut, mutta jonka harva tuntee. Tuon maagisen aikaansaamisen tilan ajatellaan usein olevan vain taitelijoiden ja urheilijoiden saavutettavissa. Todellisuudessa se on lähempänä meitä jokaista kuin arvaammekaan -omien korviemme välissä.
Nykyinen työelämä vaatii tehokkuutta, luovuutta ja virheetöntä päätöksentekoa. Paras ratkaisu nykyisen työelämän haasteisiin, ainakin neurobiologian ja psykologian näkökulmasta, on flow-tila ja sen hyödyntäminen. Flow on tila, jossa saat eniten aikaan, olet luovimmillasi ja nopein oppimaan. Parhaimmillaan flow voi tarjota tuottavuuden ja luovuuden moninkertaistumisen. Tästä Venäläisen kirja kertookin. Ensin kerrotaan flow-tilan salat ja sitten se, kuinka otat flow´n haltuun.
Flow-teorian laatinut psykologi Mihaly Csikzentmihalyi on listannut yhdeksän osatekijää, jotka liittyvät flow-kokemukseen:
1) selkeä päämäärä
2) välitön palaute
3) haaste ja osaaminen tasapainossa
4) täysi keskittyminen nykyhetkeen
5) itsen unohtaminen
6) ajantaju katoaa ja ajan kokemus muuttuu
7) hallinnan tunne tilanteesta
8) syvä läsnäolo
9) tekeminen on palkitsevaa itsessään (autotelinen kokemus).
Tulkinnasta riippuen kolme tai neljä ensimmäistä osatekijää ovat myös flow´n edellytyksiä. Nämä piirteet ovat tekijöitä, joiden läsnäolosta tunnistaa flow´n. Flow-tila ei ole vain päällä tai pois päältä, vaan se toimii asteittain. ”Yhtäkkiä tajusin, etten enää ajanut autoa tietoisesti. Ajoin sitä kuin vaistolla, eri ulottuvuudesta käsin.” (Ayrton Senna).
Flow´ssa olemme optimaalisessa tilassa kaikkeen: työhön, urheiluun, luovaan tekemiseen, seksiin, siivoamiseen, keskusteluun ja leikkimiseen. Siihen tarvitaan seuraavat neljä edellytystä: haasteen ja osaamisen sopiva suhde, kirkas tavoite, välitön palaute ja keskittynyt huomio. Kolme ensimmäistä kuuluvat Chikszentmihalyin alkuperäiseen listaukseen ja neljäs eli keskittyminen on viimeaikainen lisäys, joka on olennainen flow´n saavuttamiselle erityisesti tietotyössä. Mitä paremmin pystyy vaalimaan keskittymiskykyä, sitä paremmat edellytykset on päästä flow-tilaan ja pysyä siinä pidempiä aikoja.
Luovuutta pidetään yhtenä tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista, jota voidaan myös kehittää. On huomattu, että flow on esimerkiksi tila, joka parantaa luovuutta.
Flow´n neljä vaihetta ovat:
1) ponnistelu
2) rentoutus
3) flow
4) palautuminen.
Flow-tilaan pääseminen vaatii ponnistelua. Ponnistelu on ikään kuin latausvaihe, jossa aivot kuormitetaan informaatiolla. Toinen vaihe rentoutus voi toteutua monin tavoin. Kun tekeminen tuntuu vaivalloiselta, kannattaa esimerkiksi pitää tauko ja suunnata huomio hetkeksi muualle. Rentoutuksen metodi ei ole olennainen, vaan sen viesti aivoilla. Kolmantena vaiheena koittaa tavoiteltu flow. Silloin siirrytään paremman suorituskyvyn tilaan. Jotta voit kokea flow´n yksittäisenä kokemuksena, sinun tulee kulkea kolmen ensimmäisen vaiheen läpi. Jotta voit kokea flow´ta pitkäkestoisesti ja kokemuksia syventäen, sinun täytyy käydä läpi myös neljäs vaihe eli palautuminen. Palautumisen tarve on suhteessa flow-kokemusten voimakkuuteen ja kestoon.
Maslowin tarvehierarkian pohjalta kirjoittaja on luonut flow´n tarvehierarkiaa kuvaavan porrasmallin. Portaista alimmaisina ovat flow´n välttämättömät edellytykset eli vireystila, keskittyminen ja haastavuus. Neljä seuraavaa eli viisas työ, yhteisöllisyys, luovuus ja merkitys ovat flow´ta tukevia tekijöitä. Ne eivät ole välttämättömyyksiä flow-kokemukselle, mutta voivat syventää sitä. Kirjassa käydään kukin porras yksitellen läpi. Jokaiselle portaalle on listattu konkreettisia keinoja, joilla voit valjastaa flow´n käyttöön omassa työssäsi. Flow on elämän suola, sen makuun päästyä elämä maistuu tylsältä ilman.
60 kolahdusta.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Venäläinen, Jussi: Flow-tila – Tietotyön viisain vaihde, Fitra 2020, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-952-350-173-7
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
