Rajala, Floreno & Matero: Voittamaton, 11 avainkykyä menestykseen ja mielenrauhaan

Tämä kirja voi toimia sytykkeenä muutokselle. Kirjaan on mallinnettu kirjoittajien tapaamien kiinnostavien ja menestyneiden ihmisten toimintamalleja. Voittamattomana pysyminen vaatii taitoa elää hetkessä, taitoa pysyä valppaana ja valmiina sille, mitä nurkan takaa voikaan olla tulossa. Voittamattomuuden reseptin salainen ainesosa on tekeminen ja kokeileminen. Kirjan 11 avainkykyä ovat alkusoittoa tavoitteiden saavuttamiselle ja onnistumisten tuomalle mielenrauhalle. Kirja alkaa heti ensimmäisellä kyvyllä saada asioita aikaan.

Aikaansaavan ihmisen erottaa kyvystä innostua, pitää innostusta yllä ja suunnitelmien toteuttamisesta. Avaimena on sisäinen motivaatio eli vahva tunne osallistumisesta johonkin itseään suurempaan ja tärkeämpään. Sisäistä motivaatiota vahvistaa tunne hyvän tekemisestä muille, mikä tarjoaa yksilölle tunteen oman elämän merkityksellisyydestä: kun autan muita, helpotan heidän elämäänsä ja olen tärkeä heille. Sisäisen motivaation hienous on siinä, että palkintona on itse tekeminen. Tarvitsemme myös tahdonvoimaa (volatio). Se on kyky saattaa asioita valmiiksi ilman välitöntä palkkiota.

Toisena kykynä kirjassa esitellään kyky ajatella luovasti. Luovuus on yksinkertaistetusti ideoiden ja ajatusten tuomista todellisiksi. Se ei siis ole pelkkää ideoiden heittelyä. Yksinkertaisena esimerkkinä toimii kännykkäkamera – idea, joka mullisti valokuvauksen ja viestinnän ”vain” yhdistäessään kaksi olemassa olevaa innovaatiota, puhelimen ja kameran. Molemmat olivat arkipäivää omilla toimialoillaan.

Yhdistettynä ne aiheuttivat vallankumouksen ja distruptoivat vanhat toimialat. Mielikuvituksen käyttö on siis kaiken luovuuden lähde.Luovuus rakentuu kolmesta osasta. Luovuuden isoin pelikenttä on toimialue (domain), jolla luovuus tapahtuu. Se voi olla kuvataide, musiikki tai vaikkapa rakettitiede. Sitä seuraava on osa-alue (field) eli toimialueen alaviite. Kuvataiteissa osa-alue voi olla veistostaide. Yhteisö luo arvon luoville ideoille. Kolmas ja ehkäpä tärkein tekijä on yksilö (individual). Luovuus lähtee yksilöstä. Tekijästä ja näkijästä, jolla on kyky yhdistellä asioita uudella tavalla.

Kolmas kyky on kyky oppia uusia asioita. Uuden oppimisen tärkein ajuri on taidon merkityksen ja hyödyn ymmärtäminen jo oppimisvaiheessa. Mitä varten näitä oikein opetellaan? Merkityksen antaminen on tämän päivän johtajien avainkykyjä. Kyky osoittaa oppivalle työyhteisölle syyt ja merkitykset uusien taitojen opettelemiseen on monen yrityksen menestyksen salaisuus. Kysy itseltäsi, miksi teet tätä, miten se vie sinua eteenpäin tavoitteissasi ja miten taidon oppiminen hyödyttää yhteiskuntaa. Steve Siebold haastatteli yli tuhatta omilla toimillaan rikastunutta miljonääriä. Selvityksen tulokset tiivistyivät yhteen lauseeseen: omilla toimillaan rikastuneet ihmiset opiskelivat koko ajan. Warren Buffet arvioi käyttävänsä 80 prosenttia työajastaan lukemiseen. Lukeminen ja uudet tavat tankata kirjoitettua tietoa ovat tehokkain tapa kasvattaa henkistä pääomaa.

Neljäs kyky on kyky ajatella laajemmin. On ihmisiä, jotka pystyvät rakentamaan käsityksen – sen paljon puhutun ison kuvan – monimutkaisista konsepteista. Tällaisilla ihmisillä on tehokkaat työkalut vallitsevien systeemien hahmottamiseksi. Kirjassa on esitelty lukuisia työkaluja. Esimerkiksi tulevaisuuden arvioinnin avain on horisontin siirtäminen kauemmas, liikuttamatta itseämme. Peilaamme uusia ilmiöitä tai päätöksiä subjektiivisiin kokemuksiimme, jolloin samalla kavennamme omaa näkökenttäämme tulevaisuuteen. Mitä voimakkaammat menneisyyden kokemukset ovat, sitä vähemmän näemme uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Systeemejä voi myös visualisoida erilaisilla tekniikoilla ja ajattelua laajentaa vaikkapa tutulla Edwar de Bonon kuudella ajatteluhatulla.

Viidentenä on kyky empatiaan. Empatia ei ole vain yksi juttu – se ei ole tunne tai luonteen piirre, vaan se on kokoelma niitä taitoja, joiden avulla me tajuamme toisiamme. Empatian avulla muodostuu yhteyden tunne. Empatiataidot eivät ole synnynnäisiä, vaan niitä tulee ja on mahdollista kehittää aivan kuten muitakin tietoja ja taitoja. Tehokkaita menetelmiä ovat kaunokirjallisuuden lukeminen sekä tunteiden etsiminen ja tarkasteleminen ihmisten kasvoissa.

Kuudes kykymme käsittelee oman ajattelun hallintaa. Ajatteluamme ohjaa sisäinen äänemme. Joillakuilla se on kannustava ja innostava sparraaja, mutta suurimmalla osalla meistä kyseessä on tekemistämme rajoittava kriitikko, joka latelee meille totuuksia, jotka joku muu on laittanut sen suuhun. Tai jotka se on yksinkertaisesti ymmärtänyt väärin. Tärkein työkalu on sisäisen äänen valjastaminen (tai jopa vaimenta-minen) parempiin käyttötarkoituksiin kuin lannistamiseen ja hankaloittamiseen. Jokainen meistä hahmottaa oman ympäristönsä, toimintamallinsa ja elämänsä karttana, jonka on ihan itse omin käsin piirtänyt. Suurin osa meistä taivaltaa polkunsa alusta loppuun tämän kartan mukaisesti, uskaltamatta poiketa merkityltä reitiltä, haastaa sitä, mitä kartalla näkee. Osa löytää itsessään halun ja voiman löytöretkeillä, ja siinä onnistuessaan he piirtävät karttaansa uusiksi: he löytävät uusia mantereita, maanosia ja kokonaisia galakseja.

Kyky johtaa itseään on seitsemäs kyky. Kun aloitat harrastuksen tai päätät jotain, rakenna innostuksesi toistojen ja ennalta-arvattavuuden varaan. Tämä on ensimmäinen askel parhaiden itsensä johtajien salaisen kyvyn – rutiinien – muodostamiseen. Pieni muutos ei välttämättä näy lähitulevaisuudessa mitenkään, mutta pitkässä juoksussa sen merkitys voi olla dramaattinen. Rutiinien muodostumisen elinehto on otollinen maaperä, josta on poistettu kaikki esteet ja kompastuskivet. Kun pidämme rutiineihin tarvittavia välineitä esillä ja helposti saatavilla, poistamme itseltämme tekosyitä olla tarttumatta niihin.

Siksi itsellänikin kahvakuulat ovat keskellä olohuonetta. Itsensä johtaminen on samalla muiden johtamista. Kun löydät vahvuutesi ja pääset elämään tasapainoista ja merkitykselliseltä tuntuvaa elämää, näytät samalla esimerkkiä muille ja innostat ihmisiä. Itsensä johtamisessa laitetaan kirjaimellisesti hyvä kiertämään ja kasvamaan eksponentiaalisesti. 

Kyky olla läsnä on kahdeksas kyky. Tietoinen läsnäolo auttaa meitä huomaamaan luontaisen taipumuksemme suhtautua kokemuksiimme automaattisesti sekä kehittämään kykyämme sivuuttaa ”selkäytimellä reagointi” ja hyödyntää järkevämpiä toimintamalleja. Nykypäivänä elämässämme on valtavasti tekemistä ja muistamista. Olemme jatkuvan paineen alaisia siitä hetkestä, kun heräämme, aina nukkumaan menoon asti. Tekevä mielemme takoo päähämme ajatuksia ja jakelee käskyjä: vie lapset päiväkotiin, valmistele esitys, muista kokouslista, soita pomolle jne. Lista tuntuu olevan loputon. Olet palaverissa, mutta ajatuksissasi olet aivan muualla. Tietoinen läsnäolo auttaa meitä valitsemaan kulloiseenkin tilanteeseen sopivan mielen tilan. Ajatuksemme tahtovat usein suuntautuvan tulevaisuuteen: suunnitte-lemme jotain tai mietimme, mitä tekisimme seuraavaksi. Lisäksi kiireisen elämämme keskellä olemme oppineet tekemään montaa asiaa samaan aikaan. Valitse kuitenkin huomiopisteesi.

Kyky hallita stressiä on kahdeksas kyky. Kun sinulla on liikaa tehtävää mutta liian pienet resurssit, on lopputuloksena kuormittava stressitila. Kyse on silloin stressitason priorisoinnista, henkilökohtaisten resurssien hallinnasta. Vähentämällä turhaa tai ei niin tärkeää tekemistä stressimme vähenee. Parasta stressinhallintaa onkin tunnistettujen stressitilanteiden välttäminen ja stressin ehkäiseminen reilusti etukäteen.

Kyky voittaa häpeä on kymmenes kyky. Häpeä on sitä, kun tunnet, että sinussa on jotain vialla. Syyllisyys taas kumpuaa siitä, että olet tehnyt jotain ”väärin”. Häpeä on suurin este itsetuntomme kehittymisen ja itsemme hyväksymisen tiellä. Olet voinut oppia häpeään jo lapsena. Joku on voinut sanoa sinulle jotain ulkonäöstäsi, taidoistasi tai kyvyistäsi juuri silloin, kun olisit kaivannut kaikkein eniten, että sinut hyväk-sytään sellaisen kuin olet. Opit arvioimaan ja katsomaan itseäsi muiden kommenttien määrittämänä. Lapset, jotka ovat saaneet kokeilla ja epäonnistua syyllistämättä tai silmätikuksi joutumatta, osaavat aikuisenakin käsitellä epäonnistumisen kokemuksiaan paremmin ja suhteuttaa häpeän tunteensa. Asiat voi asettaa mittakaavaan yksinkertaisella kysymyksellä: ”Mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua?” Mitä vahvemmin ihminen mukautuu toisten mielipiteisiin, sitä suuremmaksi uhaksi epäonnistumiset ja häpeän tunne muodostuvat.

Ja lopuksi tulee eteemme yhdestoista taito kyky ottaa vastuuta. Yksinkertaisesti lopeta valittaminen ja tee jotain. Vähemmän tekosyitä, enemmän tekoja. Opi myös ottamaan palautetta. Juhli omia onnistumisiasi. ”Ennalta arvaamaton on raskaampaa kestää, ja odottamaton lisää onnettomuuden taakkaa. Kaikille kuolevaisille tuottaa eniten kärsimystä se, mikä pääsee yllättämään. Siksi minkään ei pitäisi olla meille ennakoimatonta. Meidän pitäisi käydä ajatuksissamme läpi ei vain sitä, mitä tavallisesti tapahtuu, vaan myös se, mitä voi tapahtua (Seneca)”. 

Jokaisessa 11 taidossa on lopussa kyseisen taidon oppimiseen liittyviä harjoituksia ja ideoita. Voittama-ton on se, joka ymmärtää omat rajansa. Vain siten rajat on mahdollista rikkoa. Innovointi on taitoa sanoa ei tuhannelle mielenkiintoiselle asialle ja kyllä sille yhdelle tärkeimmälle. Kun aika on kypsä, uudet ideat odottavat poimijaansa. Luovuuden olennaisin piirre ovat onnekkaat sattumat (serendipity).

 90 kolahdusta. Y1.

Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen


Kirjan tiedot

Rajala, Ilkka & Floreno, Davide & Matero, Petri: Voittamaton, 11 avainkykyä menestykseen ja mielenrauhaan, Alma Talent 2020, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-952-14-4028-1

Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.

Johannes Partanen

Johannes Partanen

Artikkelin kirjoittaja on intohimoinen lukija, opetusneuvos ja Tiimiakatemian perustaja. Urallaan tiimioppimisen ja tiimivalmentamisen kehittäjänä Johannes on ammentanut kirjoista lukemattomia ideoita ja ajatuksia työhönsä.

Facebook
Twitter
LinkedIn