Kirja on Suomen arvostetuimpiin joukkuevalmentajiin kuuluvan Erkka Westerlundin erikoisteos. Hän on työskennellyt huippu-urheilijoiden ja -joukkueiden kanssa. Hän on valmennusuransa aikana nähnyt, että huippu-urheilun ja työelämän vaatimukset ihmisille ovat hyvin samankaltaiset. Ihminen itsessään on suuri voimavara urheilussa, työelämässä sekä yhteiskunnassa. Mitkä sitten ovat ihmisen tärkeimmät henkiset voimavarat urheilussa ja elämässä? Mitä ominaisuuksia kannattaa valmentaa ja kehittää? Kymmenien valmentajavuosien ja tuhansien urheilijoiden kautta Erkalle on valikoitunut viideksi tärkeimmäksi voimavaraksi sisäinen motivaatio, asenne, itseluottamus, vastuullisuus sekä suoritustunne. Erkka nimeää tämän Big Five´n oman valmennusfilosofiansa ja pedagogiikkansa selkärangaksi.
Kirjassa ei kuvata suomalaisen jääkiekon kehitysvaiheita, vaan tilanteita ja ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet hänen omaan kehitykseensä valmentajana. ”Opit ihmisiltä, joita tapaat tai kirjoista, joita luet.”
Erkan mukaan ihmisen henkinen vahvuus on yhteistyön tärkein elementti. Iso osa tiimin johtamisesta ja valmentamisesta on yksilöiden johtamista ja valmentamista. Mitä nopeammin opit tuntemaan itsesi, sitä laadukkaampaa elämäsi on. Menestyminen perustuu oppimiseen. Muutoksessa eläminen perustuu oppimiseen. Kaikki perustuu oppimiseen. Joukkueen valmentamisessa ilmapiirin merkitys on ratkaiseva – minkälaisen ilmapiirin valmentaja luo joukkueeseen.
Kysymys on elinikäisestä oppimisesta. Urheilu tulee nähdä Erkan mielestä osana ihmisen ja elämän oppimis- ja arvostamisprosessia, ei vain suorituskyvyn kehittämisenä tai pakonomaisen pyrkimyksenä voittaa. Urheilu kaipaa humanistisempaa ihmiskäsitystä toimintansa perustaksi. Urheilu on erinomainen tie ymmärtää paremmin itseään, toisia ihmisiä ja elämää. Erkka katsoo, että urheiluvalmennus on paras ihmisen kehitysohjelma maailmassa. Humanistisen valmennuskäsityksen tärkein tuntomerkki on ihmisen kunnioittaminen. Valmentajuuden tai johtajuuden tavoitteena on saada ihmisen sisäiset voimavarat käyttöön. Valmentajan tehtävä on auttaa herättämään urheilijan voimavarat esille.
Ihmislähtöinen valmentaminen perustuu luottamukseen. Tärkeintä olisi, että urheilijan ja valmentajan välille syntyy avoin dialogi. Joukkueen valmentaminen on parhaimmillaan yksilön valmentamista. Ihmislähtöisessä valmennusprosessissa valmentajan ensimmäinen työvaihe on auttaa urheilijaa tuntemaan itsensä. Toinen vaihe on itsensä johtaminen. Ihmiset, jotka tuntevat itsensä ja pystyvät johtamaan itseänsä, ovat perusta kolmannelle vaiheelle eli yhdessä tekemiselle. Jos tiimissä on vielä ihmisiä, jotka pystyvät auttamaan (johtamaan) muita, on mahdollisuus huipputiimin syntymiselle. Erkan toivomus on, että tulevaisuudessa ihmisten johtamisen voisi määritellä: Johtaminen on yhdessä tekemistä. Koska johtamisessa ei ole kyse johtajasta vaan johdettavista – saadaanko kaikkien yksilöiden voimavarat käyttöön yhdessä tekemiseen.
Neljäs vaihe onkin sitten valmentava johtaminen eli osallistaminen sekä arvostavan ja oppivan ilmapiirin luominen. Urheilija kannattaa osallistaa toiminnan suunnitteluun ja yhteisen urheilijan kehityssuunnitelman tekemiseen. Oikeastaan melko suuri aika valmentajan työstä on urheilijan suorittamisen ja käyttäytymisen seurantaa. Yhteisen dialogin avulla pyritään ennen kaikkea kiinnittämään huomio urheilijan henkisten tekijöiden ja voimavarojen parantamiseen. Toimiiko hän sovitun suunnitelman mukaan? Kun oppimisen taustamuuttujat saadaan kuntoon, niin fyysisten, teknisten ja taktisten ominaisuuksien oppiminen seuraa ikään kuin automaattisesti perässä. Tärkein asia oppimisen sekä joukkueen yhteistyön ja menestymisen kannalta on ilmapiiri. Iloinen, innostava ja oppimista tukeva ilmapiiri auttaa kaikkia kehittymään.
Huippujoukkueessa ei ole ”vapaamatkustajia”. Jokaisella on oma tehtävänsä ja vastuunsa. Jokaisen pitää pystyä luottamaan toisiinsa. Hyvässä tiimissä sinä olet vastuussa omasta tekemisestä koko joukkueelle. Vastuullisuus on keskeinen muuttuja, kun arvioidaan ihmistä tiimin jäsenenä. Johtavat pelaajat näyttävät esimerkkiä omalla tekemisellään sekä pystyvät auttamaan pelaajia ympärillään. He pystyvät luomaan uskoa ja innostamaan. Sen vuoksi huipputiimissä on oltava johtavia jäseniä, jotka pystyvät tukemaan joukkuetta sisältäpäin.
Valmentajan itsetuntemuksen sekä vuorovaikutus- että yhteistyötaitojen kehittäminen on suurin haaste urheilijalähtöisen valmennuksen laadun parantamiseksi. Kysymys on tulevaisuuden huippuvalmennuksen tärkeimmästä osaamisalueesta. Valmentajan tärkein tehtävä on auttaa urheilijaa oppimaan. Urheilussa ja yrittäjyydessä oppiminen perustuu tekemiseen ja kokemukselliseen oppimiseen.
70 kolahdusta.
Artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen
Kirjan tiedot
Westerlund, Erkka & Tuppurainen, Manu: Erkka – Elämän peliä, Fitra 2019, suositus**, 2 pistettä, ISBN 978-952-350-129-4
Tekijänoikeudet. Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yksityiseen omaan käyttöön, eikä tätä artikkelia saa hyödyntää mitenkään kaupallisesti. Tässä artikkelissa mainittujen kirjojen tekijänoikeudet kuuluvat niiden kustantajille ja/tai tekijöille. Tiimiakatemia Global Partus Oy ja tämän artikkelin kirjoittaja Johannes Partanen kehottavat ostamaan ja lukemaan tässä artikkelissa suositeltuja hyviä kirjoja.
